Viimeaikaista: Tutkimusta ja työpajoja Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa

Viime viikolla pääsin käymään Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa jopa kaksi kertaa. Keskiviikoksi olin saanut kutsun saapua katsomaan tutkijatohtori Alex Snellmanin tämänhetkisen tutkimusprojektin etenemistä. Saavuin kokoelmakeskukseen Helsingin yliopiston käsityötieteen oppiaineen edustajien Päivi Fernströmin ja Riikka Räisäsen ohella. Alex Snellmanin tutkimusprojekti, Keisarivallan vaatteissa: siviiliunivormuilla luotu yhteiskunta 1809–1917, käsittää yli kahdeksankymmenen virkapuvun kartoittamisen ja tutkimisen. Alex Snellman, joka koordinoi esinetutkimusverkosto Artefactan toimintaa, väitteli Suomen aatelista vuonna 2014.

IMG_5281

Kokoelmakeskuksessa oleva, tutkijan väliaikainen studiotila. Alex Snellman (oikealla), Päivi Fernström (vasemmalla) ja Riikka Räisänen (oikealla).

IMG_5278

Elias Lönnrotille kuulunut sortuutti-mallin virkapuku. Lönnrot toimi Helsingin yliopiston Suomen kielen professorina 1854–1862.

IMG_5285

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia virkapukuja.

Toinen vierailu koski Artefactan järjestämää Pintaa syvemmälle II –työpajaa, jossa pyrittiin tiivistämään tutkijoiden ja konservaattoreiden yhteistyötä. Tämä on toinen kerta, kun Artefacta järjestää kyseisen työpajan. Olin mukana myös viime vuonna, mutta tällä kertaa otin osaa eri työpajaan. Työpajojen ajatuksena on ollut tutustuttaa osanottajat konservaattoreiden erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Nämä jakautuivat kolmeen erilaiseen ryhmään: (1) FTIR- eli infrapunaspektroskopia, jolla voidaan tutkia orgaanisia yhdisteitä, (2) XRF- eli röntgenfluorosenssispektroskopia, jolla voidaan tutkia epäorgaanista materiaalia ja (3) mikroskopiaa, jolla toki voidaan tutkia mitä erilaisimpia asioita, mutta tämä menetelmäpaja keskittyi mikroskopian käyttöön kuitujen tunnistuksessa. FTIR-työpajan ohjasi Krista Hackzell, XRF-työpajan piti Kirsi Perkiömäki ja mikroskopiapajan puolestaan Jenni Suomela.

IMG_5302

Osanottajia Pintaa syvemmälle II –työpajaan kokoelmakeskuksessa ennen siirtymistä varsinaisiin työpajoihin.

Koska edellisellä kerralla olin ottanut osaa mikroskopiatyöpajaan, halusin tutustua paremmin FTIR-menetelmään, jota olen jo itsekin hieman hyödyntänyt vaatturitietokannassa. Työpaja paransikin omaa ymmärtämystäni tutkimusmenetelmästä ja antoi paremmat avaimet Fourier-muunnos infrapunaspektrien tulkitsemiseen. Tähän mennessä olen ollut täysin referenssispektrien varassa.

IMG_5305

Krista Hackzell piti FTIR-työpajan, jossa ensin tutustuttiin teoriaan ja sitten päästiin itse asiaan.

FTIR-spektroskopia ampuu infrapunasäteen haluttuun näytteeseen ja siitä takaisin heijastuvien säteiden perusteella laite piirtää spektrin. Spektrissä näkyvät piikit korreloivat erilaisten orgaanisten yhdisteiden sidosten kanssa, joten siitä voi paljain silmin havaita esimerkiksi hiilivety-yhdisteet, alkoholiryhmät ja proteiinit. Sain työpajasta varsin paljon irti, sillä sain erään minulle paljon vaivaa aiheuttaneen spektrin vihdoin tunnistettua!

IMG_5316

Hackzell ohjastaa FTIR-laitteen käytössä. Osanottajat saivat analysoida omia näytteitään.

napit_sasto_1940.jpg

Ongelmia tuottanut spektri osoittautui kaseiini-formaldehydiksi eli galaliitiksi. Näyte on otettu Stockmannin yhteydessä toimineen Oy Tailor Ab:n, vuonna 1940 valmistaman smokin napista.

Ja lopuksi vielä mainittava mainio lahjoitus. Vaatturitietokanta sai haltuunsa saksalaisen miesten liinavaatekaavoja sisältävän kirjasen, josta löytyy ohjeet mm. yöpuvuille ja kauluksille. Toinen kirja on tekstiiliteollisuuden prosesseista paljon kirjoittaneen Emil J. Simolan Sidosoppi 1920-luvulta. Suurkiitokset tästä lahjoituksesta Rinna Saramäelle!

IMG_5276.jpg

Rengas (Osuustukkukauppa / OTK)

Osuustukkukauppa r.l. perustettiin 1917 osuuskauppaliikkeen kahtiajakautumisen seurauksena. Suomen osuuskauppojen keskusliittosta (S.O.K) erkaantui vuoden 1916 edustajainkokouksessa Kulutusosuuskuntien Keskusliito (K.K.) ja OTK. Perustuskokous järjestettiin 12. joulukuuta 1917 Uuden Ylioppilastalon juhlasalissa Helsingissä [1, 2].

Alkuvuosina kohdattu sisällissodan ja matalasuhteen aiheuttama ahdinko tasaantui, kun voimassa ollut tavaroiden tuontirajoitus vapautettiin huhtikuussa 1921. Seuraavana vuonna taloudellinen elämä vakiintui, OTK:n myynti nousi yli 90 prosenttia ja ylijäämä kohosi useisiin satoihin miljooniin markkoihin [1].

OTK:n Neulomo ja pukimo perustettiin kesällä 1925 ja sijoitettiin Helsingin Sörnäisiin. Neulomo oli elinvoimainen, jo ensimmäisen vuoden tuotemäärä – joka käsitti paitoja, esiliinoja, alusvaatteita, yöpukuja ja työvaatteita – oli 4,000 ja seuraavan 13,000 kappaletta. Vuonna 1936 OTK myi pyöreät 10 000 paitaa, joiden tukkuhinta oli vähintään noin 50 markkaa kappaleelta. Pukimo valmisti pukuja, palttoita, pomppatakkeja ja kappoja miehille, naisille ja pojille. Tuotanto oli pääasiassa varastotyötä eli käsityönomaista valmisvaateteollisuutta, mutta tämän lisäksi myös tilaustyötä. OTK:n Pukimo ja Neulomo toimi Helsingissä vuoteen 1977 asti.  Tehdas valmisti tuotteita mm. Rengas ja Fenno-Sport -tuotemerkeillä [1, 3, 4].

Työväenmuseo Werstaalla on laaja ja mielenkiintoinen kokoelma OTK:n negatiiveja digitoituna, joihin kannattaa tutustua.

otk

OTK rekisteröi vuonna 1922 tavaraleimansa, jossa lyhenteen kolme kirjainta on sijoitettu erillisten kolmen ympyräin sisälle.

Ensimmäinen tavaraleima rekisteröitiin vuonna 1922, ja sitä käytettiin hyvin pitkään, ja kaikissa Osuustukkukaupan tuotteissa. Vuonna 1939 Osuustukkukauppa rekisteröi kaksi uutta tavaraleimaa, jotka kaikki olivat Rengas-brändin mukaisia. Uusista tavaraleimoista kuitenkin vain yksi käsitti uuden tuotelajin. OTK:n tiedonantoja myymälänhoitajille -lehti kertoi kesällä 1939, että tuoteperheeseen on lisätty kengät vuoden alusta lanseeratun jalkinetavaraosaston aloitettua toimintansa. Rengaskengät, joihin lukeutui ”miesten että naisten kenkiä ja lisäksi hiihto- eli retkeilykenkiä sekä saappaita,” eivät olleet omaa tuotantoa, vaan niitä valmistivat yksityiset tehtaat [5, 6].

IMG_5268

Rengas-kenkä [6]

IMG_5269

Rengaspuku [7]

Rengas-tuotemerkkiä OTK käytti hyvin pitkään, ainakin 1960-luvulle asti. Osuustukkukaupan Rengas-paita on kuitenkin erikoinen tapaus, sillä Helsingissä toimi Espee Solmion sisaryritys nimeltä Rengas Paita O/Y samoihin aikoihin, ja joka oli toiminnassa vielä 1960-luvulle. Ei tiedetä, kuinka laajasti vuonna 1940 OTK:n rekisteröimiä rengaspaita- ja pusero tuotemerkkejä käytettiin, mutta sekoittamisen vaara lienee ollut suuri. Rengas Paita O/Y ei ollut rekisteröinyt itselleen tuotemerkkiä. Rekisteröidyt tuotemerkit alla [8].

IMG_5272

Rengas-paita [8]

IMG_5271.jpg

Rengas-pusero [8].

Harhaanjohtavasta nimien käytöstä johtuen jää siis epäselväksi, onko alla oleva merkintä irtokauluksessa OTK:n vai Rengas Paita O/Y:n valmiste.

_MG_6713_muutettu


Merkkejä

IMG_7638

Arviolta 1955-1960. Kuva tästä tuotemerkistä, vuodelta 1956, löytyy Työväenmuseo Werstaan OTK:n negatiivikokoelmasta.

otk-merkki.jpeg

OTK-merkki irtokauluspaidassa, ajoitus epävarma, mahdollisesti noin 1930-luvulta.

kenbkat-52-merkki.jpg

Rengaskenkä-merkintä miesten mustissa, Attilan Kenkätehtaan valmistamissa varsikengissä. Noin vuodelta 1939.


[1] OTK 10 vuotta. Helsinki: K.K. 1927.

[2] Tainio, Tauno. OTK 1917–1967. Helsinki: Suomen osuustukkukauppa. 1967.

[3] Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat. WSOY, 1996.

[4] Myyntitietoja. ”Jatkoa asioihin, joista jokaisen paitojen myyjän on syytä olla selvillä.” 27.2.1937. no. 2. KA.

[5] Myyntitietoja. ”Kengistä.” 6.6.1939. no. 5. KA.

[6] Tavaraleimarekisteri. 1939. no. 5. [Toim.huom. rekisterinumero 17154] KA.

[7] Tavaraleimarekisteri. 1939. no. 3. [Toim.huom. rekisterinumero 17059] KA.

[8] Tavaraleimarekisteri. 1940. no. 5. [Toim.huom. rekisterinumero 17536–7] KA.

Sukat, 1950-luku, Suomen Trikoo, Tampere

Ajoitus: 1950-luku, todennäköisesti loppupuoli

Materiaali: puuvillaneulos, nylon

_T0A0802XX

Atlas oli tamperelaisen Suomen Trikoon tuotemerkki, joka tässä asussaan rekisteröitiin vuonna 1931. Sukissa on nylonvahvistus, joka viittaa 1950-lukuun. Ks. Golfsukat, 1950-luku, Suomen Trikoo

_T0A0807X

Sukkiin on kiinnitetty hieman parsintalankaa korjauksia varten. Oy Suomen Trikootehtaan uusi tuotemerkki käsitti pisteen sisältävän kolmion ja kursiivisen Atlas-tekstin. Atlas-tuotemerkkiä trikootehdas käytti kuitenkin jo vuonna 1929 [1].


[1] Suomen tavaraleimarekisteri. 1929. no.11. (Toim. huom. tavaraleima 11398)

Kiintokauluspaita, 1953–1962, Juseliuksen tehtaat O.Y., Turku

Ajoitus: 1953–1962

Materiaalit: Vaaleanruskea puuvillakangas, varhainen muovi, mahdollisesti kaseiini

_T0A0808

Paita on pakattu alkuperäiseen Jusella-brändättyyn muovikääreeseen.

_T0A0811

Paita on merkitty kangasmerkillä Joutsenpaita. Tämän joutsen-brändäyksen Juseliuksen Paitatehdas O.Y. lanseerasi vuonna 1929, kunnes se siirtyi pääasiassa Jusella-brändiin myös paitatuotteissaan. Mielenkiintoisesti tästä paidasta ja pakkauksesta löytyvät molemmat brändäykset. Tämä saattaa viitata siihen, että paita on valmistettu pian uuteen brändiin siirtymisen jälkeen, jolloin vanhat merkkilaput olisi käytetty loppuun. Kaulus on pakkausta varten vahvistettu pahvisoirolla. Nappiin kiinnitetyssä lapussa on pesuohje, joka kehottaa käyttäjää pesemään paidan ennen käyttöä, sillä kangasta ei ole esikutistettu.

_T0A0813

Näistä muutamasta kuvasta selviää, kuinka paita on taitettu pakkaukseen.

_T0A0814

_T0A0819

Pahvista taittoapua koristaa Juselius-merkintä.

_T0A0821

Paita on pullover- eli pujomallia, jota pidettiin ajalla takkimallia parempana. Paidassa on tavalliset, yksinkertaiset ja yksinappiset nappikalvosimet. Kaulus on nykyään erittäin yleistä cut away -mallia, joka saavutti omnipresenssin 1950-luvulla.