

Sigrid Penttisen toiminimi ilmoitettiin kaupparekisteriin v. 1931 helsinkiläisenä kravattitehtaana. Yrityksen tavaraleima Espee ja Hermes-sauvallinen tehtaanmerkki rekisteröitiin vuonna 1935 [1, 2]. Yritys toimi ainakin seuraavissa osoitteissa:
- 1931: Kaisaniemenkatu 5
- 1935: Kaisaniemenkatu 7
- 1949: Keskuskatu 5 B 21 [3]
- 1953: Mikonkatu 9 A [4]
- 1961: Mikonkatu 9 A
Solmiotehdas yhtiöitettiin vuonna 1936, jolloin nimeksi tuli Oy Espee Solmio. Kaupparekisterin mukaan yritys perustettiin valmistamaan ja kauppaamaan solmioita ja kaulaliinoja Helsingin kaupungissa. 1950-luvulla yritys valmisti ilmeisesti myös nilkkaimia. Toiminta oli vielä käynnissä ainakin 60-luvun alussa. Espeellä oli sisaryritys Rengas Paita O/Y ja tytäryhtiö Keskus Asuste Oy. Edellinen on kaupparekisterin mukaan tullut Mikko ja Sigrid Penttisen haltuun v. 1940 [3, 4, 5].
Käkisalmelainen-lehden muistokirjoituksessa Mikko Penttiselle taustoitetaan Espee Solmion taustavaikuttajan vaiheita. Kirjoituksen mukaan solmiotehdas perustettiin Helsinkiin jo vuonna 1927 Mikko Penttisen toimesta. Tätä en ole kuitenkaan pystynyt varmistamaan. Käkisalmella vuonna 1898 syntynyt toimitusjohtaja Penttinen kuoli Helsingissä 9.1.1966 [9]
Vuonna 1940 yritys mainosti solmioitaan trendikkäillä nimillä Atlanta, Biaritz, Metro ja mainoslauseella ”nämä kolme merkkiä hallitsevat syksyn solmiomarkkinoita” [6].
Sota-aikana kankaat tuotiin Saksasta. 1950-luvulla yritys toi maahan solmio- ja kaulahuivikankaita Italiasta, Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Tuontitavaraa olivat etupäässä luonnonsilkki- ja tekosilkkikankaat kuten ranskalainen selluloosa-asetaatti rhodia.
Olympiavuonna 1952 yritys sai haltuunsa olympiarenkaiden käyttöoikeudet eli yhtiö valmisti silloin ns. olympiasolmioita.

Vuonna 1954 tuotuja kankaita Italiasta. Kankaat valmistanut comolainen Successori Giuseppe Cattaneo [8].
Yrityksen merkkejä tuotteissa

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?)

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?). Sama solmio kuin yllä.

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?)

Pahvinen myyntietiketti solmiossa. Yleensä vanhoissa suomalaisissa solmioissa käyttöä ennen irroitettava pahvinen merkki oli valmistajan ainoa leima. Tämä tekee solmioiden valmistajien identifioinnista vaikeaa. 1950-1960-luvun vaihde.

Sama solmio kuin yllä. 1950-1960-luvun vaihde.

1953 [4]
[1] Suomen kaupparekisteri, liite. 1931. no. 4.
[2] Tavaraleimarekisteri. 1935. no. 9.
[3] Sininen Kirja: Suomen talouselämän hakemisto. Helsinki: Sininen kirja OY. 1949-1950.
[4] Jäntti, Lauri & Mäkinen Untamo. Sininen Kirja: Suomen talouselämän hakemisto. Helsinki: Sininen kirja OY. 1953.
[5] Suomen kaupparekisteri. 1940. no. 33.
[6] Lotta-Svärd. 15.12.1940. no. 21.
[7] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto Fa I. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Espee Solmio (1943-1949) Fa I:826.1.
[8] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto Fa I. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Espee Solmio (1954-1957) Fa I:826.1.
[9] Käkisalmelainen. ”Matkan päähän päässeitä, Mikko Penttinen.” 1.2.1966. no. 2.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...