Työstän tällä hetkellä laajempaa tutkimusartikkelia napeista Suomessa ja siihen liittyvät nämä seuraavat kaaviot. Metallinappiteollisuus ei varsinaisesti ole tutkimuksen aiheena, joten julkaisen tilastot lukijoille tällä areenalla!

Pikainen silmäys digitoituihin sanoma- ja aikakauslehtiin paljastaa nappiteollisuuden varhaisvaiheita. Ensimmäinen metallinappitehdas perustettiin Suomeen 1900-luvun alussa Helsinkiin, mutta uuden teollisuudenalan tulosta huhuttiin jo vuonna 1895. Ruotsalaisen Arne Arnesenin omistaman Vesteråsin nappitehtaan sisaryritys Helsingin nappitehdas muutti kuitenkin pian Perniön Kirjakkalaan vuonna 1904 ja siitä tuli Suomen Nappitehdas. Vuosien mittaan muutamia kilpailijoita ilmaantui markkinoille. Vilénin tehtailla, perustettu 1907, oli myös nappeja tuotannossaan. Jyväskyläläinen Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy aloitti nappien valmistuksen noin vuonna 1920, jolloin valtio tilasi tehtaalta satoja tuhansia sotilasnappeja. 17-vuotta ulkomaisia nappeja Suomeen tuottanut K.A. Pyykkö perusti patenttinappeja valmistavan tehtaan Turkuun vuonna 1926. Myös Raumalle perustettiin paikkakunnan nimeä kantava nappitehdas vuonna 1917, mutta yritys ei liene ollut kovin pitkäikäinen [2, 3, 4, 5, 6, 7].

Suomalainen metallinappiteollisuus ilmestyy Suomen viralliseen teollisuustilastoon vuonna 1912. Laitosten määrä ja tuotantoluvut eivät kuitenkaan päätä huimaa, sillä vuoteen 1925 asti metallinappitehtaita oli ilmoitettu tilastoon likipitäen vain yksi. Varsinainen nousu, joka muutenkin oli havaittavissa suomalaisessa teollisuudessa, tapahtui 1930-luvulla suuren laman jälkeen.

Seuraavien graafien tulkitsemista varten kannattaa huomioida seuraavat asiat, joista keskimmäinen on tärkeä erityisesti ensimmäisen kaavion osalta:

• Vuonna 1926 metalli- ja muu nappiteollisuus olivat yhdistettynä samaan kategoriaan. Tämä muuttaa tilastoja hieman.
• Vuonna 1935 tilastoryhmään metallinappitehtaat yhdistettiin vetoketjutehtaat. Näin ollen nappiteollisuuden koko ei anna täydellistä kuvaa vain metallinappien valmistajien määrästä. Alempi kaavio kuitenkin kertoo pelkästään nappien tuotannon bruttoarvon, ei teollisuuden yleensä.
• Vuonna 1954 tehtiin suuria uudistuksia tilastoinnissa. Metallinapitehtaat lajiteltiin yhteen muiden pienmetallituotteiden valmistajien kanssa yhdeksi suureksi kategoriaksi, josta tietoja ei voida enää erotella samaan tapaan.

Yllä olevasta taulukosta voi lukea metallinappiteollisuuden työllistämän henkilökunnan määrän. Sota-aikana tuotannon ja työntekijöiden määrän kannalta korkein huippu saavutettiin vuonna 1940.

Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä metallinappituotannon bruttoarvo muunnettuna vuoden 2014 euroiksi. Raaka-aineet napinvalmistukseen täytyi tuoda ulkomailta, sillä Suomesta niitä ei voinut saada. Pääasialliset raaka-aineet olivat rauta-, sinkki- ja niklattu metallilevy, joista napit leikattiin. Sota-aikana ja sen jälkeen tuotanto näyttää olleen syklistä nousu- ja laskusuhdanteiden vaihtelun mukaan. Tutkitun ajan loppupuolella kysymys oli todellakin nappikaupasta, sillä arvon kannalta korkeimpana vuonna 1951 nappituotannon osuus oli 0.007% koko Suomen tuotannon arvosta. Toiseksi ja kolmanneksi arvokkaimpina vuosina 1940 ja 1934 metallinappiteollisuuden osuus oli kuitenkin noin 0.01% kaiken tuotannon arvosta Suomessa.

Vilénin Tehtaiden valmistamia housunnappigrosseja, arviolta n. 1930-luvulta. Nappien koko, eli halkaisija, ilmoitettiin nappilinjoissa ”’, joka vastaa 0,65mm.  Lasi- ja muotinappien kohdalla saatettiin käyttää ranskalaista linjamittaa (2,24mm). Nämä 22 linjan napit ovat siis halkaisijaltaan 14mm, ja ovat siis tavallista housunnappia pienempiä (26”’ tai 17mm) [8].

Napeissa on havaittavissa ruostumista, joten materiaali lienee rautaa.

Suomen nappitehtaan kuvastoon, Kansalliskirjaston digitoiduissa pienpainatteissa, pääset napsauttamalla yllä olevaa kuvaa.

[1] Suomen Nappitehdas Oy Teijo. 1937. ”Hintaluettelo.” Helsinki: Linderberg. KA. https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/346105?page=1

[2] Opiksi ja huviksi. January 1904 (24). Niitä näitä. Kotimaista nappiteollisuutta. KA.

[3] Suomen Teollisuuslehti. 15 January 1895 (2). Pienempiä teknillisiä uutisia ja neuvoja. KA.

[4] Suomen liikekalenteri. 1938. Helsinki: Hermes. KA.

[5] Suomen liikekalenteri. 1941. Helsinki: Hermes. KA.

[6] Karjala. 15 September 1920 (212). Uusi teollisuuslaitos Jyväskylässä. KA.

[7] Uusi Aura. 20 April 1926 (107). Nappiteollisuutemme kilpailukyky paranee. KA.

[8] Virta, Erkki et al. eds. Kauppatavarat: pukimet ja kudonnaiset. Helsinki: Tammi. 1948. s. 252