O. & J. Strandell, Tampere/Turku/Viipuri

4713

Todennäköisesti O. & J. Strandellin liike Tampereella Kauppakatu 7:ssä, 1800-luvun viimeisinä vuosina. Uusrenessanssityyliset myymäläkalusteet viittaavat kertaustyylisen rakennuksen interiööriin [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto].

4714

Kuvassa todennäköisesti Strandellien uusi liike vastavalmistuneessa Tirkkosen kivitalossa 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Lars Sonckin ja Birger Federleyn piirtämän, varhaista ranskalaisvaikutteista jugend-tyyliä edustavan rakennuksen sisätilatkin suunniteltiin – aikakauden ihanteiden mukaisesti – sopimaan tyylillisesti yhteen talon julkisivun kanssa. Myyntitiskien Art Nouveau -henkinen kukkaornamentointi tukee ajatusta Tirkkosen talosta. Wieniläistuoli molemmissa kuvissa viittaa yhteyteen kuvissa olevien myymälöiden välillä [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto].

O. & J. Strandellin liike ilmoitettiiin kaupparekisteriin elokuussa 1898. Veljesten Mårten Oskar Strandellin ja John Bernhard Strandellin Tampereelle perustaman yhtiön toimiala käsitti miesten asusteiden myynnin lisäksi myös matkailualan toimintaa. Veljeksillä oli höyrylaivamatkojen agentuuri Tampereella, joka välitti matkoja ainakin Ruotsiin ja Venäjälle [1, 2, 3].

Liike toimi Tampereella vuosina 1898–1921 Oskar Strandellin poismenoon saakka, Turussa n. vuosina 1913–1919, ja pisimpään Viipurissa, 1902–1936. Viipurin sivukonttoria hoiti ilmeisesti Oskarin veli John.

Oskar Strandell (s. 11.11.1869, Turku) oli kauppiasuransa ohella myös tamperelainen harrastajavalokuvaaja. Hänen kuviaan on talletettu ainakin Tampereen historiallisen museon kuva-arkistoon ja julkaistu ajan suomalaisissa lehdissä. Oskarilla oli kolme veljeä ja tämän isä oli kauppias Viktor Leonard Bernhard Strandell. Viktor Strandellin hautajaisista ilmestyi varsin mittava juttu vuoden 1904 Åbo Underrättelser -lehdessä, jonka voi lukea artikkelin lopusta.

Oskarin yhtiökumppanina toimineen John-veljen lisäksi tunnetaan ainakin turkulainen apteekkari Ivar Strandell ja arkkitehti Fritiof Strandell. Oskar Strandell oli aktiivinen jäsen Näsijärvi Segelsällskapin, eli Näsijärven purjehdusseuran toiminnassa, missä hän toimi pitkään sihteerinä. Frisk Bris -lehdessä vuonna 1920 julkaistussa Oskar Strandellin nekrologissa kirjoitettiin, että Tampereelle muuttanut Oskar oli ollut yhdistyksen tärkeitä tukipilareita [4, 5, 6]:

Inflyttad till Tammerfors från saltsjön, blev den avlidne en av stödjepelarna inom N.S.S., verkande under en lång följd av år såsom dess sekreterare.

Strandellien liike sijaitsi Tampereella aluksi osoitteessa Kauppakatu 7 – noin vuosina 1898–1900. Tirkkosen talon valmistuttua kadun toiselle puolelle heinäkuussa 1900, liike muutti yhteen sen uusista liikehuoneistoista, osoitteeseen Kauppakatu 6. Tiettävästi yritys toimi tässä osoitteessa ainakin vuoteen 1921 asti, jolloin se vielä esiintyy Tampereen puhelinluettelossa. Strandellit hankkivat puhelinosakkeen jo melko varhain, sillä ensimmäistä kertaa omaa numeroa, 568, mainostettiin Aamulehdessä 31. lokakuuta 1901.

5716392.jpg

Viipurin haaraliike avataan vuonna 1902 [7].

14960405.jpg

Turun liike Linnankadulle avautuu vuonna 1913 [8].

Strandellin veljekset perustivat tamperelaiselle yritykselleen haaraliikkeitä Viipuriin ja Turkuun. Viipurin liike sijaitsi aluksi Torkkelinkatu 6:ssa, jonne se avattiin elokuun lopussa 1902. Kymmenenluvun loppuun mennessä yritys oli ehtinyt toimia Viipurissa Torkkelinkadulla useissa eri osoitteissa. Turussa Strandellien haaraliike toimi ilmeisesti aluksi, vuodesta 1904 lähtien, yhdessä Wiktor Tikan liikkeen kanssa. Sittemmin oma liike perustettiiin Linnankatu 19:n tiloihin vuonna 1913. Vuosina 1913-1919 Turun liike oli osakeyhtiömuotoinen. Osakeyhtiön lakkauttamisen syy vuonna 1919 ei ole tiedossa, mutta se saattaa liittyä Oskar Strandellin kunnon heikentymiseen [9, 10, 11].

Oskar Strandell menehtyi sairauden seurauksena Viipurissa, viidenkymmenen vuoden iässä, 14. syyskuuta 1920. Seuraavalla viikolla pidetyissä hautajaisissa vainajan haudalle laskivat seppeleensä mm. kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen ja arkkitehti Birger Federley, kerrottiin Aamulehdessä.  Vuoden 1920 lokakuussa, testamentin mukaisesti, yrityksen toiminta siirtyi kokonaisuudessaan hänen veljelleen John Strandellille. Yrityksen virallinen nimi muutettiin samalla muotoon O. & J. Strandell, äg. John Strandell (äg. on lyhenne sanasta ägare, omistaja) [12, 13, 14].

Viipurin haaraliike toimi ainakin vielä vuonna 1935, jolloin O. & J. Strandell mainosti Rintamamies-lehdessä varaston loppuunmyyntiä. Liike esiintyy vielä vuoden 1936 osoitekalenterissa, mutta ei enää vuonna 1939 [15, 16, 17].

Alla valittuja paloja O. & J. Strandellin reklaameista, ilmoituksista ja muista Strandelleihin liittyvistä lehtileikkeistä:

 

14960404

Oskar Strandellin ottama kuva Finlandia-lehdessä 1916 [18].

4715

Herrainvaateliikkeen valikoimaa 1900-luvun alussa Tampereella [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto]. Strandellien liikkeen kyltti näkyy myös Tirkkosen talon julkisivussa täällä.


[1] Registeringstidning för varumärken, 30.8.1898, no. 84.

[2] Turisti. 1906. no. 6.

[3] Turisti. 1905. no. 2.

[4] Frisk Bris. 1920. no. 9.

[5] ”Oskar Strandell.” Kuka kuvasi? Suomen valokuvataiteen museo. http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/ haettu 28.9.2016

[6] Åbo Underrättelser. 16.9.1920. no. 240.

[7] Wiipurin Sanomat. 23.8.1902. no. 68.

[8] Oma koti. 12.6.1913. no. 12.

[9] Registeringstidning för varumärken. 1916. no. 618

[10] Suomen virallinen lehti. 17.10.1919. no. 239.

[11] Kauppalehti. 28.10.1914. no. 43B.

[12] Registeringstidning för varumärken. 1920. no. 777

[13] Aamulehti. 18.9.1920. no. 215.

[14] Aamulehti. 15.9.1920. no 212.

[15] Rintamamies. 20.9.1935. no. 27.

[16] Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto. 1936.

[17] Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1939.

[18] Finlandia. 1916. no. 1.

Aikakaus- ja sanomalehtilähteet: Kansalliskirjasto.

Solmuke, 1913–1919, O. & J. Strandell, Tampere

Ajoitus: n. 1913–1919 (osakeyhtiön voimassaoloaika)

Kangas: Valkoinen puuvillakangas, jossa kuosiin kudottua vakoa. Nurjalla puolella kullanvärinen tekstipainatus.

Solmukkeen valmistaja on tuntematon. O. & J. Strandell oli tamperelainen miestenvaateliike, joka toimi vuosina 1898–1921. Muiden valmistajien tuotteiden brändäys oman liikkeen nimellä oli yleistä.

_MG_6725

Valmisrusetti kiristettiin kaulan takaa hakasin varustetulla soljella. Avoin pääty on vahvistettu sisältä kovalla materiaalilla, jotta se pysyy ryhdikkäänä, eikä roiku valtoimenaan.

_MG_6727

Kuvassa näkyvät kaksi metallista kieltä kiinnittyvät irtokauluksen alareunaan ja keskellä oleva metallinen pesä istuu kaulusnapin uloimpaan osaan. Näin solmuke ei käytettäessä hievahdakaan paikaltaan. Molemmat kiinnikkeet hävisivät valmissolmukkeista irtokaulusten mentyä pois muodista.

Takki, smokin, 1940, Stockmann Tailor, Helsinki

Kiitos Janille takin lainasta!

Ajoitus: 10.12.1940

Kangas: Musta villakangas jossa kuosiinkudottua pystyraitaa, käänteet mustaa silkkisatiinia.

Napit: Varhaista muovia.

Vuorit: Mustaa palttinasidoksista muuntokuitua. Hihavuorit muuntokuituista satiinia.

SASTO-1940.jpg

Tässä vuoden 1940 takissa on jo pienemmät kauluskäänteet kuin 1930-luvulla, vaikka siluetti muuten näyttää hyvin samanlaiselta. Aggressiivinen pystykuosinen lievemalli on silti vielä leveähkö. Voimakkaat olkatoppaukset. Takin leikkaus on erittäin tasapainoinen; kaikki osat ovat tasapainossa.

sasto-1940-f

50X: Päällikankaassa on kuosiin kudottu pystyraita. Sidos tuntuu vaikealta selvittää jopa suurennoksesta.

sasto-1940-1

Vyötärö on selvästi nipistetty. Halkioita ei tässäkään takissa ole. Kangas on hieman ohuempaa ja helpommin rypyttyvää, kuin vanhemmissa ja vastaavasti uudemmissa takeissa. Sota-ajan säännöstely on luultavasti vaikuttanut laatukankaan hankintaan.

sasto-1940-3

Takki on yksirivinen, yksinappinen. Liepeen toisella puolella olevalla napilla voi takin napittaa vaihtoehtoisella tavalla.

napit_sasto_1940

Napista otettu FTIR-käyrä. Tuloksen analyysi vielä vaiheessa.

sasto-1940-2

Takissa on tyypillisesti kannettomat napinläpitaskut.

sasto-1940-4

Takissa vuorikankaat tuntuvat aavistuksen modernimmilta kuin 1930-luvun takeissa.

sasto_1940_fsl_FTIR.jpg

Hihavuorikankaasta otettu FTIR-spektri. Vertailukohtana käytetty viskoosin spektri näyttäisi olevan sen kanssa yhdenmukainen [1]

SASTO-1940-povi.jpg


[1] http://lisa.chem.ut.ee/IR_spectra/textile-fibres/viscose/

Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

IMG_1498.JPG

Oy Tailor Ab Aleksanterinkatu 15:ssa [1]

Osakeyhtiö Tailor Aktiebolagin yhtiöjärjestys vahvistettiin 18. päivä maaliskuuta 1914. Yhtiön tarkoitukseksi mainittiin vaatetusteollisuuden ja kaupan harjoittaminen. Saman vuoden toukokuussa, 29. päivä, pidettiin yrityksen perustamiskokous Jyväskylässä. Osakepääoma oli 75,000 markkaa [2]

Tailor valmisti miesten ja naisten vaatteita sekä turkkeja Helsingissä.

Tailor vuokrasi huoneistonsa Helsingistä Aleksanterinkatu 15:ssa, jossa varsinainen liiketoiminta alkoi 20.8.1914 vain vajaa kuukausi ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen.

Osakeyhtiö Tailorin perustaneet Matti Arvola ja Frans Isak Kurikka tapasivat toisensa Tampereella 1913 erään lakkitehtaan konkurssihuutokaupassa. Yhdessä Arvola ja Kurikka kehittivät idean Tailorin perustamisesta. Kolmekymppiset Arvola ja Kurikka olivat tähän aikaan molemmat lakkitehtaiden johtajia. Ensin mainittu toimi Jyväskylässä A. Fredriksonin Lakki- Kravatti ja Käsinetehtaalla ja jälkimmäinen Kurikan Lakkitehdas Oy:ssä.

Tailorille sodanjälkeinen taloudellinen tilanne oli vaikea 1920-luvun alussa, kuten Stockmannin asiakaslehti Kuvasteessa kerrotaan vuonna 1939 [3] :

Vuoden 1923 vuosikertomus sisältää valituksia vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, yleisestä lamaannuksesta ja alhaisesta hintatasosta. Kilpailu oli suuri liikkeenharjoittajien kesken ja yleisöllä ei ollut ensinkään tai ainakin vain hyvin vähän rahaa ostoksiin. Se oli pakoitettu hankkimaan kaikkein halvimpia vaatetusalan tuotteita ja turkistavarain myynti laski.

Myös vaatturityöntekijöiden  yleislakot vuonna 1924 ja 1926 toivat liikkeelle ongelmia. Seuraavana vuonna liiketilaa kuitenkin laajennettiin ja 1920-luvun lopulle tultaessa toiminta alkoikin kohentua. Vuonna 1929 Stockmann ehdotti Tailorin liittämistä sen tytäryhtiöksi ja sopimus yhdistymisestä tehtiin 3.9.1929. Marraskuussa 1930 Tailor muutti Stockmannille. Kovat ajat kohtasivat kuitenkin pukimoliikettä uudestaan toisen maailmansodan aikaan. Stockmannilta Tailorin historiasta minulle sähköpostitse kirjoittanut Satu Laurila mainitsi että pula-aikana, vuonna 1945, Tailor ”osti ihmisiltä raakoja kissan ja kaniinin nahkoja vaatteiden turkissomisteiksi.”

tailor1927.jpg

Tailor rekisteröi tämän tavaraleiman vuonna 1927, samoihin aikoihin liike laajentui.

Vuonna 1934 avattiin erikoisosasto virka- ja upseeripukuja varten.

Tailorin asiakkaisiin kuului mm. säveltäjä Jean Sibelius. Minna Kaipaisen [4] mukaan etenkin myöhemmällä iällään Tailor oli luultavasti Sibeliuksen luottovaatettajia. Sibelius teetti Tailorilla ainakin viisi pukua vuosina 1951-1956. Kaipainen arvelee, että että nämä puvut ovat saattaneet olla tilauspukujen sijaan mittapukuja, jotka olivat edellisiä edullisempia.

img_1499

Tailorin työtiloja Stockmannilla [5]

Stockmannin Satu Laurilan mukaan Tailorin jatkaja oli Stockmannin Vestimetric-osasto, joka valmisti mittapukuja. Oy Tailor Ab lopetti luultavasti toimintansa 1960-1970-luvulla. Naisten pukimia valmistanut Stockmannin muotisalonki lopetti toimintansa vuonna 1971.

IMG_1335 (1).jpg

Oy Tailor Ab:n johtaja Matti Arvolan 60-vuotisonnittelu Kangaskauppias-lehdessä vuonna 1943 [6]

Niskamerkkejä:

SASTO-1936-niska.png

1936

IMG_4467

1952

Povilätkiä:

sasto-1936-povi

1936

sasto-1940-povi

1940

IMG_4469

1952


[1] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 24

[2] Esitetty historiaosuus referoitu Tailorin 25-vuotiskertomuksesta. Kuvaste. 1939, nro. 1, s.24-32

[3] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 28

[4] Kaipainen, Minna 2017: ”Sibeliuksen puvut ja pukeutuminen”. Artefactum 8. Helsinki: Artefacta 17.1.2017. Saatavissa http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/8

[5] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 29

[6] Kangaskauppias, 1943, nro. 2, s. 13

P. Leimeri, Tampere

IMG_7966_n.jpg

Mainos Pohjois-Hämeen Vartiossa vuonna 1942 [1]

Yritys P. Leimeri mainitaan Suomen kaupparekisteri -julkaisun liitteessä numero 7 vuonna 1931. Sen mukaan Tampereen kaupungissa toimiva Paavo Viljam Leimerin osakeyhtiö tekee kauppaa ”naisten ja miesten valmiiden vaatteiden ja hattujen” parissa [2]. Osakeyhtiön hallituksessa toisena jäsenenä, prokurana, on toiminut Sigrid Leimeri [3].

Yritys on toiminut ainakin 1930-1940-luvuilla.

Tunnettuja puhelinnumeroita ja osoitteita

  • 1936: Hämeenkatu 9. Puhelin: 2330 [4]
  • 1939: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 [5]
  • 1948: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 ja 3755 [6]

Niskamerkkejä

IMG_7907

1930-luku


[1] Pohjois-Hämeen Vartio, 1.11.1942, no 11-12

[2] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 7. 01.01.1931.

[3] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 12. 01.01.1933.

[4] Tampereen osoitekalenteri 1936

[5] Tampereen osoitekalenteri 1939

[6] Maaseudun Tulevaisuus, 27.05.1948. No. 57.

Päällystakki, 1930-luku, P. Leimeri, Tampere

Ajoitus: 1930-luku

Kangas: Erittäin paksu, sininen villakangas

Napit: Mustaa massaa, varhaista muovia. Pinnassa erittäin tiheä ja pieni kuviointi

Vuorit: Diagonaaliraitaista kangassekoitetta. Koostumus epäselvä, mahdollisesti osin silkkiä. Pomsisidos?

PALEI.jpg

Hyvin leveät ja massiiviset kauluskäänteet ovat tyypillinen 30-luvun piirre. Tämän takin pystykuosiset liepeet ovat täysin vaakasuorassa. Myös rintataskua harvemmin näkee miesten päällysvaatteissä. Tässä sellainen kuitenkin on ja ajalle tyypilliseen tapaan vinoon leikattuna. Kuva: Marco Melander.

PALEI1.jpg

Takin vyötärö on leikattu istumaan napakasti. Kuva: Marco Melander.

IMG_7907

Takin niskamerkki: P. Leimeri O.Y. Tampere

IMG_7911

Napin sisäkehää koristaa hyvin hienovarainen kuviointi

PALEI2.jpg

IMG_7910

Monissa 1930-luvun päällystakeissa näkee tätä mustaa hihavuorta

IMG_7909

Vuorikankaan koostumus on vielä hieman auki.