Irtokalvosimet, 1890-1910-luku, C. Fr. Juselius Paitatehdas, Turku

Ajoitus: n. 1890-1910-luku

Kangas: Tärkätty puuvillakangas

_MG_6668.jpg

Irtokalvosimia käytettiin, sillä niitä oli helpompi pestä ja huoltaa kuin kiintokalvosimia. Tärkättyyn pintaan lika ei tarttunut yhtä helposti, kuin huokoiseen, pehmeään, tärkkäämättömään puuvilla-, tai pellavapintaan. Kun kalvosimet likaantuivat, lika ei kiinnittynyt itse kankaaseen, vaan jäi pesun yhteydessä irtoavaan tärkkiin.

Solmio, 1950-1960-luku, Espee Solmio Oy, Helsinki

Ajoitus: n. 1955-1965

Kangas: Silkki

_MG_6723.jpg

1950-luvun lopulla solmiot kaventuivat ja 60-luvulla ne olivat kapeimmillaan. Tämä rykmenttiraitainen solmio on luultavasti 50-60-lukujen vaihteesta.

_MG_6724.jpg

Solmioiden valmistajaa on yleensä hyvin vaikea selvittää. Tässäkin solmiossa valmistaja on merkinnyt tuotteensa ainoastaan pienellä, käyttöönoton yhteydessä poistettavalla pahvilapulla. Luonnonsilkkiä ryhdytään mainostamaan hyvänä solmiomateriaalina juuri 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Yleisimpiä solmiomateriaaleja olivat viskoosi, asetaatti ja silkki.

Frakkipaita, 1940-luku, O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku

Ajoitus: n. 1947-1949

Kangas: Puuvillatehtaiden myyntikonttorin Madapollan-puuvillapalttina ja ulkomainen puuvillapikee.

Napit: Ei nappeja. Pakkauksessa käytetty kaulus- ja kalvosinnappi alumiinia.

_MG_6664

Paidassa on yhä luultavasti alkuperäinen tärkkäys.

IMG_2551

Joskus sitä osuu kultasuoneen! Kansanhuoltoministeriön hintaosaston arkistoiduista dokumenteista löytyi Espis 1 -paidan kustannelaskelmat kangasnäytteineen. Asiakirjoista selviää esimerkiksi kankaan ostohinta ja paidan vähittäismyyntihinta.

_MG_6674

Vain etumus ja kalvosimet ovat tärkätyt.

IMG_2553

Yhtä paitaa varten tarvittiin edellä mainitun listan lisäksi oheistarpeina mm. 3,5 metriä sveitsiläistä kangasta etumuksen vuoraukseen.

_MG_6676

Alkuperäinen alumiininappi kalvosimessa.

IMG_2552

Lähikuva laskelmaan liitetyistä kangasnäytteistä.

_MG_6677

Espis 1 -frakkipaitaa valmistettiin hinnanvahvistushakemuksien mukaan ainakin vuosina 1947-1949. Numero 38 viittaa kauluksen mittaan ja oli pienin valmistettu koko. Paitoja valmistettiin Joutsenpaita-tuotemerkin alla.

IMG_2555

Kustannukset on eritelty myös palkkojen osalta.


Kansallisarkisto. Kansanhuoltoministeriön hintaosaston arkisto. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Juselius OY, Paitatehdas. 1947–1949.

 

 

 

Irtokauluspaita, 1930-luku, OTK, Helsinki

Ajoitus: n. 1930-luku (?)

Kangas: Vaaleansinisellä pohjalla valkoista, mustaa ja violettia raitaa, palttinasidos. Rintavuori ohutta pellavapalttinaa.

Napit: Helmiäisnapit.

_MG_6695.jpg

Tässä OTK:n paitatehtaan paidassa on etumuksessa kolme nappia, yleinen on myös kaksinappinen etumus. Paita on päälle pujotettavaa mallia, jota pidettiin takkimallia parempana. Kaksinkertaiset kalvosimet. Oikeaa hihaa on paikattu hauskasti eri paitakankaalla.

_MG_6696.jpg

Rintavuori antaa ryhtiä etumukselle. 1900-luvun alkupuolella oltiin totuttu tärkättyihin etumustoihin. Luultavasti kankaan ohentuessa ja tärkkäyksestä luovuttaessa oli luontevaa jäykistää etumusta esimerkiksi rintavuorin avulla.

_MG_6697.jpg

Selän hartiakappaleeseen on leikattu koketti eli kaarroke. Selkäkappaleen kangasta on koottu laskoksiin hartioille. Kevyesti pussittava selkäosa antaa käsille liikkumavaraa.