Frakkipaita, 1953–1961, O.Y. Juseliuksen Tehtaat, Turku

Ajoitus: 1953–1961

Kangas: Valkoinen puuvillapalttina, etumuksessa puuvillapikee.

Napit: (Selässä) muovia

_MG_6683

Paita on varsin suurikokoinen, ja sen osoittaa jo kauluskokokin 43. Etumus on suljettu ja paita avataan selästä muutamalla napilla. Paidan alkuperäiset tärkkäykset on pesty pois.

_MG_6685

Kun irtokauluspaita suljetaan yleensä irtonapilla edestä, tässä paidassa järjestelmä on päinvastainen.

_MG_6682

Huomaa ranskalaiset, eli kaksoiskalvosimet. Yleisen mielipiteen mukaan frakkipaidassa tulisi olla yksinkertaiset kalvosimet. Kolmionmuotoinen vahvike paidan sivusaumassa.

_MG_6687

Paidan selkä avautuu koko mitaltaan.

_MG_6693

Juseliuksen Tehtaat Oy:n tuotemerkki oli 1950-luvulla Jusella, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Leimakankaaseen on merkitty paidan koko (43) ja muut tunnistetiedot.

Urheilupaita, 1930-luku, O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku

Lue artikkelini Juseliuksen paitatehtaasta täällä!

Ajoitus: n. 1935-1940

Kangas: ruskea, kukonaskelkuvioinen puuvillakangas

Napit: nelireikäiset helmiäisnapit

_MG_6700

Paidassa on rintatasku, mikä oli 1900-luvun alussa varsin harvinaista. Takki, liivi ja olkaimet peittivät suurimman osan paidasta joten sitä ei tarvinnut erityisemmin koristella tai varustaa taskuin. Tultaessa 1930-luvulle rennot urheiluvaatteet yleistyivät Suomessa ja niitä pidettiin yhä enenevissä määrin vyön kanssa ilman erillistä paidan peittävää yläosaa.  Työpaidoissa taskuja oli jo aikaisemmin ja ulkomailla näihin paitoihin tehtiin jopa erityisiä taskuja tupakka-askeille.

US1763688-0
Amerikassa vuonna 1930 hyväksytty patentti tupakkataskulle paitaan [1].

_MG_6699

Tämä vapaa-ajan paita on varta vasten suunniteltu kestämään kulutusta. Paidat leikattiin yleensä hyvin pitkiksi, sillä helmassa olevaa kangasta voitiin silloin käyttää korjauksiin. Pitkä paita pysyi myös hyvin kurissa, eikä noussut vapaa-ajan aktiviteettien temmellyksessä ulos housuista. Mielenkiintoisen paidasta tekee se, että sen sulkemiseen on leikattu erikoinen valeplaketti. Paita on todellisuudessa takkimallinen eli se avautuu koko matkalta. Koska plaketti ja napitus ulottuvat vain paidan puoliväliin asti, näyttää paita kuitenkin vain osittain avautuvalta. Osittain avautuvaa paitaa pidettiin tähän aikaan parempana ja hienompana, vaikka takkimalli olikin kätevämpi. Pienellä huijauksella saavutettiin molempien hyödyt [2].

_MG_6701

Paidassa on irtokaulus, mikä helpotti pesua ja lisäsi paidan käyttöikää. Pehmeä ja tärkkäämätön kaulus sopi vain vapaa-aikaan. Vapaa-ajan paidat olivat usein myös värikkäitä ja kuvioituja, jotta lika ei näkyisi niissä niin selvästi. Arkisemmissa ja virallisemmissa yhteyksissä paidankauluksen tuli olla vaalea ja jäykkä. Särmä, kovitettu ja valkoinen kaulus kuvasti kokonaista työtä tekevää luokkaa. Siistiä sisätyötä tekeviä nimitettiinkin tästä syystä valkokaulustyöntekijöiksi. 1930-luvulla tärkkäämiselle kehitettiin vaihtoehtoisia kovitusmenetelmiä, joilla saatiin kauluksesta juuri sopivasti puolikova erityisen välivuorin avulla. Näillä kestokovitusmenetelmillä käsitellyt kaulukset kestivät myös pesua. Ulkomailla kehitettyä Trubenisointi-menetelmää ei ilmeisesti käytetty Suomessa. Paitatehtaiden mukaan menetelmää ei omaksuttu, sillä sen lisenssimaksut olisi pitänyt lisätä kaulusten hintaan. Suomen kokoisessa maassa hinnat olisivat tällöin nousseet liian korkeiksi. Monet suomalaiset paitatehtaat kehittivätkin omia kovitusmenetelmiään ja myös Juseliuksen tehdas haki siksi patentin omalle Joustava-kaulukselleen.

IMG_2041

Juseliuksen tehtaassa työskennellyt leikkaaja Maija Airola kehitti erikoisen irtokauluksen, jonka tehdas patentoi vuonna 1935. Erikoinen, viidellä helmiäisnapilla kiinnitettävä patenttikaulus löytyy juuri tästä paidasta [3].

_MG_6702

Kauluksen malli on tyypillinen 1930-luvulle ja se tunnetaan pitkistä kärjistään. Niin sanottu keihäänkärkikaulus (spearpoint collar) on aikakauden harrastajien suosikkeja, sillä se määrittää ajan muotia niin leimallisesti. Pitkät kärjet pysyivät ojennuksessa irrallisten kaulusluiden avulla, jotka pujotettiin kauluksen sisään sen nurjalta puolelta.

_MG_6704

Tämän pienen läpän avulla kaulus kiinnittyy paitaan tavalla, joka mahdollistaa paidan ylimmän napin pitämisen auki. Tavallista irtokaulusta ei voi käyttää tähän tapaan. Rentojen urheiluvaatteiden ryhdyttyä valtaamaan alaa 1930-luvulla ylimmän napin auki pitämistä ei pidetty enää faux pas’na, huonotapaisena, vaan se alkoi hiljalleen merkitä vapaalle vaihtamista. Tämän paidan käyttäjä tuskin olisi kuitenkaan kulkenut kadulla solmiotta, vaan avannut ylimmän nappinsa vasta kotiin päästyään. Irtokauluksen paitaan kiinnittävät napit nimittäin näkyvät päälle päin ja paljastavat, ettei kyseessä ole kiintokauluksinen urheilupaita.

_MG_6705

Kauluksen leimakankaaseen painetut tiedot ovat kuluneet aikojen saatossa epäselviksi. Kauluksen koko on kuitenkin luettavissa: 44.

_MG_6706

Paidan mallinimi on Walto XX. Irtokaulus on aina puolta tai kokonaista kokoa paidankaulusta isompi.

_MG_6709

Paidassa esiintyy yrityksen toinenkin patentti: erityinen käännettävä kalvosin. Toisen puolen likaantuessa puhtaan puolen saattoi kääntää esiin. Silloinen tehtaan isännöitsijä Paul Pehrsson on kirjattu kalvosimen keksijäksi.

IMG_2042

Patenttirekisterissä ilmoitettu kalvosimen käyttöperiaate, joka ylittää ymmärryksen. Ei ole ihme, että patenttihakemukset olivat usein kuvitettuja! Tämä patentti on hyväksytty vuonna 1928 [4].

_MG_6707

Kuvassa kalvosin on puoliksi käännetyssä asennossa, jolloin se on T-muotoinen.


[1] Reliance Mfg Company (1929). Cigarette pocket for shirts. US1763688 A.

[2] Virta, Erkki et al. eds. Kauppatavarat: pukimet ja kudonnaiset. Helsinki: Tammi. 1948. s. 231

[3] Suomen patenttirekisteri. 1935. no. 6.

[4] Suomen patenttirekisteri. 1928. no. 6.

Frakkipaita, 1940-luku, O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku

Ajoitus: n. 1947-1949

Kangas: Puuvillatehtaiden myyntikonttorin Madapollan-puuvillapalttina ja ulkomainen puuvillapikee.

Napit: Ei nappeja. Pakkauksessa käytetty kaulus- ja kalvosinnappi alumiinia.

_MG_6664

Paidassa on yhä luultavasti alkuperäinen tärkkäys.

IMG_2551

Joskus sitä osuu kultasuoneen! Kansanhuoltoministeriön hintaosaston arkistoiduista dokumenteista löytyi Espis 1 -paidan kustannelaskelmat kangasnäytteineen. Asiakirjoista selviää esimerkiksi kankaan ostohinta ja paidan vähittäismyyntihinta.

_MG_6674

Vain etumus ja kalvosimet ovat tärkätyt.

IMG_2553

Yhtä paitaa varten tarvittiin edellä mainitun listan lisäksi oheistarpeina mm. 3,5 metriä sveitsiläistä kangasta etumuksen vuoraukseen.

_MG_6676

Alkuperäinen alumiininappi kalvosimessa.

IMG_2552

Lähikuva laskelmaan liitetyistä kangasnäytteistä.

_MG_6677

Espis 1 -frakkipaitaa valmistettiin hinnanvahvistushakemuksien mukaan ainakin vuosina 1947-1949. Numero 38 viittaa kauluksen mittaan ja oli pienin valmistettu koko. Paitoja valmistettiin Joutsenpaita-tuotemerkin alla.

IMG_2555

Kustannukset on eritelty myös palkkojen osalta.


Kansallisarkisto. Kansanhuoltoministeriön hintaosaston arkisto. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Juselius OY, Paitatehdas. 1947–1949.

 

 

 

Irtokauluspaita, 1930-luku, OTK, Helsinki

Ajoitus: n. 1930-luku (?)

Kangas: Vaaleansinisellä pohjalla valkoista, mustaa ja violettia raitaa, palttinasidos. Rintavuori ohutta pellavapalttinaa.

Napit: Helmiäisnapit.

_MG_6695.jpg

Tässä OTK:n paitatehtaan paidassa on etumuksessa kolme nappia, yleinen on myös kaksinappinen etumus. Paita on päälle pujotettavaa mallia, jota pidettiin takkimallia parempana. Kaksinkertaiset kalvosimet. Oikeaa hihaa on paikattu hauskasti eri paitakankaalla.

_MG_6696.jpg

Rintavuori antaa ryhtiä etumukselle. 1900-luvun alkupuolella oltiin totuttu tärkättyihin etumustoihin. Luultavasti kankaan ohentuessa ja tärkkäyksestä luovuttaessa oli luontevaa jäykistää etumusta esimerkiksi rintavuorin avulla.

_MG_6697.jpg

Selän hartiakappaleeseen on leikattu koketti eli kaarroke. Selkäkappaleen kangasta on koottu laskoksiin hartioille. Kevyesti pussittava selkäosa antaa käsille liikkumavaraa.

Frakkipaita, 1953–1961, O.Y. Juseliuksen Tehtaat, Turku

Ajoitus: 1953–1961

Kangas: Valkoinen puuvillapalttina, etumuksessa puuvillapikee

Napit: Muovia

_MG_6688

Varsin reiluksi leikattu paita on takaanapitettava. Tärkättyyn etumukseen kiinnitetään irtonapit vain koristustarkoituksessa. Myös kalvosimet ovat tärkätyt.

_MG_6690

Niskanappi pitää kauluksen kiinni takaa, kun irtokaulus on kiinnitetty. Etumuksen sivuilla olevat kangassoirot estävät olkaimia luisumasta pois hartioilta. Merkissä on myös Kuusisen-brändi. Kuusinen myi paljon asusteita liikkeissään sekä vaattureidensa välityksellä.

_MG_6691

Paita napitetaan takaa vain yhdellä ommellulla napilla.

_MG_6692

Leimakankaassa on ensimmäisenä kokomerkintä (41).

Frakkipaita, 1929–1930, Oy Elmo Ab, Helsinki

Ajoitus: noin 1929-1930

Kangas: Puuvillapalttinaa. Kovetettavassa etumuksessa kuosiinkudottua kuviota.

Napit: Ei nappeja

_MG_6666.jpg

Näitä paitoja myymällä kerättiin varoja Stadionin rakentamiseen. Paidassa oleva lenkki pujotetaan housunkauluksen sisäpuolella olevaan nappiin, jotta paita pysyisi siististi paikallaan liikkuessakin.

_MG_6672

Miesten paitoja myytiin vain kauluskoolla ja niiden muut mitat olivat hyvin runsaat. Paita peittyi liivin ja takin alle, joten tyköistuvuudella ei ollut väliä.

_MG_6673

Niskapuolella oleva lenkki on kätevä esimerkiksi selättömien frakkiliivien varmistamista varten.