Takki, smokin, 1938, Karjalainen, Helsinki

Kiitos Janille takin lainasta!

Ajoitus: 1.10.1938

Kangas: Musta villakangas

Napit: Selluloosapohjaista luonnonmateriaalia, todennäköisesti kivipähkinää.

Vuorit: Mustaa muuntokuitua. Hihavuorit valkoista, selluloosapohjaista muuntokuitua, luultavasti viskoosia.

SAKA-1938

SAKA-1938-F.jpg

Päällikankaan suurennos 50x

SAKA-1938-FLF

Silkkikäänteen kankaan suurennos, viisikymmenkertainen, ei siltikään paljasta kankaan erittäin tiheää, ohuella langalla tehtyä sidosta.

SAKA-1938-1

SAKA-1938-2

SAKA-1938-3

SAKA-1938-BF

Nappi on tehty Amazonissa kasvavan kivipähkinäpalmun (mm. Phythelephas macrocarpa) siemenistä; corozosta. Syykuvion voi havaita napin reunasta tässä viisikymmenkertaisessa suurennoksessa. Kuviointi on luultavasti tehty vedellä pehmennettyyn nappiin prässäämällä. 1930-luvulla Suomeen tuotiin suuria määriä edullisia kivipähkinänappeja Japanista.

SAKA-1938-5

SAKA-1938-FL

Vuorikankaan sidos on erittäin tiivistä. Sota-aikana lähes kaikki tekosilkki tuli Saksasta, joka oli Euroopan sillateollisuuden keskus.

SAKA-1938-FSL

Hihavuorikangas on selluloosapohjaista tekokuitua palttinasidoksella.

SAKA-1938-4

Takki, puvun, 1920-1930-luku, Tampereen pukutehdas O.Y., Tampere

Ajoitus: 1930-luvun alku, mahdollisesti 1920-luvun loppu

Kangas: karkea villakangas, jossa ruskeaa, valkeaa ja vihreää lankaa, joista jälkimmäinen on kudottu pystyraidaksi. Vuorit selluloosapohjaista tekokuitua. Hihavuorikangas vaihdettu myöhemmin.

Napit: kivipähkinänapit (corozo, tagua)

_T0A0743

1920- ja 1930-lukujen tyyli-ikoni Walesin prinssi Edward piti yksirivisestä, kaksinappisesta pikkutakista. Vino rintatasku on tyypillinen piirre varhaisemmissa puvuissa. Kauluksen muoto on samaa lajia, mitä Heikkilä & Kestilän 20-30-lukujen vaihteen puvuntakissa.

_T0A0744

Halkioton, lyhyt takki on tyypillinen 20-30-lukujen vaihteelle. Takin rakenteet ovat hyvin minimaaliset: hartioissa on hieman toppausta. Mielenkiintoisesti yleensä takin kankaaseen tukevasti kiinnitetyt hartiarakenteet ovat tässä takissa täysin irralliset.

_T0A0750

Hihansuissa ei ole nappeja.

_T0A0745

Tyypilliset kivipähkinänapit näyttävät usein luulta tai sarvelta ja siksi materiaalia kutsuttiin kasvisnorsunluuksi.

_T0A0753.jpg

_T0A0751.jpg

Taskupussit on tehty violetinsävyistä puuvillakankaasta.

_T0A0747

Pukutehtaan leima on rekisteröity vuonna 1925.

_T0A0749

1930-luvun ja sitä vanhemmissa miesten takeissa näkee usein tätä diagonaalityyppistä vuorikangasta. Hihavuorikangas on vaihdettu myöhemmässä vaiheessa, sillä kangas on synteettiskuituista satiinia.

Takki, puvun, 1928-1931, Heikkilä & Kestilä OY, Tampere

Ajoitus: n. 1928-1931

Kangas: Harmaa villakangas, jossa violettia raitaa. Vuoritus violetinharmaata puuvillakangasta, jossa satiinisidos. Hihavuori luonnonvalkoista, satiinisidoksista puuvillakangasta.

Napit: Nelireikäiset, vaaleanruskeat, luultavasti kivipähkinää (corozo, tagua).

_MG_6740

Takki on hyvä esimerkki 1920-luvun muodista. Tyköistuvaa takkia on topattu vain vähän olkapäistä ja kauluskäänteet ovat kapeahkot. Pystykaulus on leikattu vaakasuoraan ja se muistuttaa hieman ns. fishmouth-kalansuukaulusta,

_MG_6747

Japaninpuupähkinää käytettiin yleisenä nappimateriaalina ennen muovinappien tuloa. Napit tuotiin ulkomailta ja ne olivat edullisiä pitkään vielä muovinappienkin aikana.  Tuontinapit olivat Suomessa luonnollinen valinta varhaisille pukutehtaille kuten Heikkilä & Kestilälle.

_MG_6742

Pula-ajan takin säilyminen meidän päiviimme saakka on varsin harvinaista. Vähät vaatteet käytettiin loppuun asti ja kysynnän laskun myötä myös valmistusmäärät vähenivät. Monet tehtaat sulkivat lopulta ovensa. Heikkilä & Kestilä selvisi lamasta fuusioitumalla.

_MG_6743

Kangas on tyypillinen 1920-luvulle, jolloin vaatteet saattoivat olla yllättävän värikkäitä. Voimakas violetti raita pukukankaassa olisi jopa tänä päivänä rohkea valinta. Boardwalk Empire -sarjassakin nähtyä pukuloistoa ei ehkä saavutettu Suomessa, mutta täysin aneemista ei kotimaan muoti silti ollut.

_MG_6746

Takin vuorin paikkaus kertoo lama-ajan ahdingosta enemmän kuin tuhat sanaa. Säilyneet vaatteet 1920-1930-lukujen vaihteesta ovat yleensä juhlapukuja, sillä niiden käyttö oli harvempaa. Arkipuvun takin säilyminen on erittäin harvinaista tältä ajalta ja siihen nähden sen kunto on yllättävän hyvä. Huonokuntoisempi takki olisi luultavasti laitettu uusiokäyttöön.

_MG_6744

Tätä merkkiä Heikkilä & Kestilä käytti noin vuodesta 1928 vuoteen 1931 asti. Lama alkoi Amerikassa vuonna 1929. Suomessa pula-aika kesti noin 1930-luvun puoliväliin saakka (laman pituudesta ei selkeää yksimielisyyttä).