Heikkilä & Kestilä Oy, Tampere

Heikkilä & Kestilä oli vuosina 1919-1931 toiminut tamperelainen pukutehdas, joka tunnettiin miesten Leijonapuku- ja naisten HEKETA -tuotemerkeistään. Yritys fuusioitui vuonna 1931 kahden muun tehtaan kanssa muodostaen Yhdistyneet Pukutehtaat Oy:n.

Mänttäläinen kauppias Kaarlo Evert Heikkilä (17.10.1875, Lavia – 26.10.1933, Tampere) perusti Mäntän Paita- ja Esiliinatehtaan vuonna 1907. Kauppamiehet-lehden mukaan yritys perustettiin päällys- ja alusvaatteita valmistamista varten. Ompelukoneita oli kymmeniä ja jopa erikoismalleja kuten brodeeraus- ja napinläpikoneita. Kankaat tehdas hankki Lassila & Tikanojalta Vaasasta. Vuonna 1914 tehdas sähköistettiin ja hankittiin mm. leikkauskoneita. Heikkilän tehdas tuotti tavaraa paljon armeijan tarpeisiin muun tuotannon ollessa esimerkiksi työvaatteita ja molskihousuja [1, 2, 4]

Sisällissodan mainingeissa vuonna 1918 tehdas siirrettiin Tampereelle ja aloitettiin sotilasvaatteiden valmistaminen, sillä Heikkilälle myönnettiin siihen lupa.  Tampereella toiminta jatkui K.E. Heikkilän Liinavaate- ja Pukutehtaan nimellä. Myöhemmin Kestilän pukimosta tunnetuksi tullut K.H. Kestilä liittyi Heikkilän osakkaaksi Pekka Leskisen ohella muodostamaan uutta yritystä. Uusi yritys oli nimeltään Puku- ja Liinavaatetehdas Oy Kalevi ja vuonna 1919 maaliskuussa pidetyn kokouksen jälkeen nimi päätettiin muuttaa muotoon Heikkilä & Kestilä Osakeyhtiö [1, 2, 4].

Tehdas toimi vuokrahuoneistossa vuoteen 1926 asti, jolloin rakennettiin nelikerroksinen kaksisiipinen tehdasrakennus Nalkalaan. Lama koetteli kuitenkin yritystä 20-luvun lopulla. Huonojen olojen seurauksena, maaliskuussa vuonna 1931 Vaatetus Osakeyhtiö ja Heikkilä & Kestilä yhtyivät ja muodostivat yhtiön Yhtyneet Pukutehtaat Oy. Uusi yhtiö osti pian saman vuoden kesäkuussa Kauppiaitten Pukutehdas Oy:n [1, 3].

1920-luvun nousukauden lopulla yritys oli suurimmillaan ja sen palveluksessa työskenteli n. 230 työntekijää. Suhdanteen kääntyessä laskuun laman vaikutus näkyi pian liikevaihdossa. Taitekohta oli vuosi 1929 jolloin edellisvuoden voitto kääntyikin tappioksi. Vuonna 1929 Heikki Kestilä erosi yhtiön johtokunnasta ja vuonna 1930 työntekijöitä vähennettiin kolmanneksella. Yritys selvisi lamasta täpärästi fuusioitumalla [3].

IMG_1898.jpg

Mainos vuodelta 1927. Tämä merkki rekisteröitiin vuonna 1922 leimattavaksi yhtiön valmisteisiin [5, 6]

IMG_1894.jpg

Mainos vuodelta 1931 [7]. Samana vuonna yritys fuusioitui Vaatetus Oy:n ja Kauppiaitten Pukutehdas Oy:n kanssa muuttuen Yhtyneet Pukutehtaat Oy:ksi.

Heikkilä & Kestilä oli yksi tehdaspukujen varhaisimpia valmistajia Suomessa, jossa työnjako ja koneiden käyttö oli pitkälle kehittynyttä. Tekotavoista Kaipainen referoi seuraavasti:

Paksut kangaskerrokset leikattiin sähköleikkureilla, jonka jälkeen kappaleet merkittiin ja niputettiin ja laskettiin hissillä neulomo-osastolle. Kukin työntekijä teki neulomossa oman pienen osansa vaatteen kokoamiseksi [8].

Mainosmateriaalin avulla voidaan päätellä, että Heikkilä & Kestilä lanseerasi tuotemerkkinsä Leijonapuvun ja uuden yrityslogon vuoden 1928 tienoilla. Heikkilä & Kestilä Oy:n vuosina 1928-1931 käyttämässä logossa Suomen leijonaa muistuttava heraldinen leijona pitelee H&K –kirjaimin koristeltua vaakunakilpeä, joka puolestaan on mallattu Tampereen vaakunan pohjalta. Vuonna 1927 esiintyy mainosmateriaalissa vielä yrityksen vanhempi logo. Uusi logo löytyy läpikäymäni materiaalin perusteella esimerkiksi vuoden 1928 Kauppias-lehdestä heinäkuussa [9].

Myöhemmin Yhtyneet pukutehtaat Oy otti käyttöön 30-luvun alussa Leijona-tuotemerkin, joka pohjautuu Heikkilä & Kestilä Oy:n Leijonapuku-tuotteisiin. Yritys valmisti itsenäisen Suomen armeijalle sotilaspukuja joten leijona oli toiminnalle sopiva symboli. Leijonan valintaa yrityksen tunnukseksi vahvisti varmasti myös K.E. Heikkilän oma suojeluskuntatausta. Tehdas valmisti myös suojeluskunta- ja Lotta Svärd-pukuja.

Tehtaan merkkejä tuotteissa

FullSizeRender-1

Puvuntakki. Arviolta 1928–1931.


[1] Turun Sanomat, 14.9.1956, nro. 228.

[2] Kauppamiehet, 1.10.1936, nro. 10.

[3] Peltola, Jarmo. Työllisyys, työttömyys ja huolenpito. Yhteiskunta Tampereella 1928–1938. TUP: Tampere. 2008. s. 86-87.

[4] Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat. WSOY, 1996. s. 86

[5] Svenska skyddkåristen, 4.10.1927, nro. 19

[6] Tavaraleimarekisteri, 1922. nroo. 4.

[7] Kauppias, 17.3.1931, nro. 5

[8] Kaipainen, Minna. ”Ken tilauspukua käyttää, hän herrasmieheltä näyttää”:
eteläkarjalainen maalaisvaatturi ja vaatturitoiminta Suomessa 1920-1960-luvuilla. Joensuu: Joensuun yliopisto. 2008. s. 69

[9] Kauppias, 2.7.1928, nro. 13.

2 kommenttia artikkeliin ”Heikkilä & Kestilä Oy, Tampere

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s