Takki, frakin, 1910-20-luku, L. Eskolas Eft. Skrädderiaffär, Turku

Ajoitus: 1918-1925

Kangas: Musta villakangas, käänteet mustaa silkkisatiinia.

Napit: Päällystetyt kankaalla.

Vuorit: Mustaa. Hihavuorit valkeaa puuvillakangasta kuosiin kudotulla raidalla.

ORES.jpg

Takki on varsin hieno esitys frakista. Takissa on kapeat ja pitkät liepeet, jotka viittaavat 1920-lukuun. Takin etukappale on myös pitkähkö verrattuna hieman tuoreempiin, esimerkiksi 1930-luvun takkeihin.

ORES-1.jpg

Takissa ei ole lievetaskuja, mitkä ovat 1900-luvun alun shaketeissa yleisiä.

ORES-2.jpg

ORES-4.jpg

Vuorikankaissa ei ole käytetty muuntokuituja.

ORES-3.jpg

Vaatturimestari Lauri Eskola kuoli vuonna 1912. (Gustaf) Emil Lindgren jatkoi Eskolan liikettä ko. nimellä vuodesta 1918 lähtien tiettävästi liikkeen lakkaamiseen saakka. Vuosien mittaan Lindgren käytti L. Eskolan jälk. Räätälinliike -nimeä vuoroin pelkän L. Eskolan kanssa.

img_1083

Takki, smokin, 1940, Stockmann Tailor, Helsinki

Kiitos Janille takin lainasta!

Ajoitus: 10.12.1940

Kangas: Musta villakangas jossa kuosiinkudottua pystyraitaa, käänteet mustaa silkkisatiinia.

Napit: Varhaista muovia.

Vuorit: Mustaa palttinasidoksista muuntokuitua. Hihavuorit muuntokuituista satiinia.

SASTO-1940.jpg

Tässä vuoden 1940 takissa on jo pienemmät kauluskäänteet kuin 1930-luvulla, vaikka siluetti muuten näyttää hyvin samanlaiselta. Aggressiivinen pystykuosinen lievemalli on silti vielä leveähkö. Voimakkaat olkatoppaukset. Takin leikkaus on erittäin tasapainoinen; kaikki osat ovat tasapainossa.

sasto-1940-f

50X: Päällikankaassa on kuosiin kudottu pystyraita. Sidos tuntuu vaikealta selvittää jopa suurennoksesta.

sasto-1940-1

Vyötärö on selvästi nipistetty. Halkioita ei tässäkään takissa ole. Kangas on hieman ohuempaa ja helpommin rypyttyvää, kuin vanhemmissa ja vastaavasti uudemmissa takeissa. Sota-ajan säännöstely on luultavasti vaikuttanut laatukankaan hankintaan.

sasto-1940-3

Takki on yksirivinen, yksinappinen. Liepeen toisella puolella olevalla napilla voi takin napittaa vaihtoehtoisella tavalla.

napit_sasto_1940

Napista otettu FTIR-käyrä. Tuloksen analyysi vielä vaiheessa.

sasto-1940-2

Takissa on tyypillisesti kannettomat napinläpitaskut.

sasto-1940-4

Takissa vuorikankaat tuntuvat aavistuksen modernimmilta kuin 1930-luvun takeissa.

sasto_1940_fsl_FTIR.jpg

Hihavuorikankaasta otettu FTIR-spektri. Vertailukohtana käytetty viskoosin spektri näyttäisi olevan sen kanssa yhdenmukainen [1]

SASTO-1940-povi.jpg


[1] http://lisa.chem.ut.ee/IR_spectra/textile-fibres/viscose/

Ensimmäiset FTIR-näytteet

Sain eilen ensimmäiset FTIR-tulokset napeista, jotka kuuluvat 1920-1940-lukujen smokkitakkeihin. Kaikenkaikkiaan näytteet otettiin yhteensä kahdeksasta napista. FTIR on infrapunaspektrometri ja sen avulla voidaan tunnistaa orgaanisten yhdisteiden koostumuksia.

img_0167-jpg

FTIR-spektrometri ja kangasnäyte

Näyte puristetaan kuvassa näkyvien osien väliin ja kone piirtää näkemästään käyrän. Kiitos Metropolia-ammattikorkeakoulun konservointilinjalle mahdollisuudesta käyttää laitetta!

napit_kaikki

Nyt alkaakin tulosten analysointi, joka ei ole ihan helppoa! Ainakin äkkiseltään näyttäisi siltä, että vuoden 1940 takissa oleva nappi on selvästi eri materiaalia kuin muut. Muissakin on toki eroja, mutta ne ovat jonkin verran pienempiä. Luultavasti joudun konsultoimaan analysoinnissa todellisia FTIR-osaajia.

napit_sasto_1940

SASTO-1940-BF.jpg

Tämä nappi on selvästi kärsinyt ajan hampaasta. 50x suurennos 1940-luvun napista.

Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

IMG_1498.JPG

Oy Tailor Ab Aleksanterinkatu 15:ssa [1]

Osakeyhtiö Tailor Aktiebolagin yhtiöjärjestys vahvistettiin 18. päivä maaliskuuta 1914. Yhtiön tarkoitukseksi mainittiin vaatetusteollisuuden ja kaupan harjoittaminen. Saman vuoden toukokuussa, 29. päivä, pidettiin yrityksen perustamiskokous Jyväskylässä. Osakepääoma oli 75,000 markkaa [2]

Tailor valmisti miesten ja naisten vaatteita sekä turkkeja Helsingissä.

Tailor vuokrasi huoneistonsa Helsingistä Aleksanterinkatu 15:ssa, jossa varsinainen liiketoiminta alkoi 20.8.1914 vain vajaa kuukausi ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen.

Osakeyhtiö Tailorin perustaneet Matti Arvola ja Frans Isak Kurikka tapasivat toisensa Tampereella 1913 erään lakkitehtaan konkurssihuutokaupassa. Yhdessä Arvola ja Kurikka kehittivät idean Tailorin perustamisesta. Kolmekymppiset Arvola ja Kurikka olivat tähän aikaan molemmat lakkitehtaiden johtajia. Ensin mainittu toimi Jyväskylässä A. Fredriksonin Lakki- Kravatti ja Käsinetehtaalla ja jälkimmäinen Kurikan Lakkitehdas Oy:ssä.

Tailorille sodanjälkeinen taloudellinen tilanne oli vaikea 1920-luvun alussa, kuten Stockmannin asiakaslehti Kuvasteessa kerrotaan vuonna 1939 [3] :

Vuoden 1923 vuosikertomus sisältää valituksia vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, yleisestä lamaannuksesta ja alhaisesta hintatasosta. Kilpailu oli suuri liikkeenharjoittajien kesken ja yleisöllä ei ollut ensinkään tai ainakin vain hyvin vähän rahaa ostoksiin. Se oli pakoitettu hankkimaan kaikkein halvimpia vaatetusalan tuotteita ja turkistavarain myynti laski.

Myös vaatturityöntekijöiden  yleislakot vuonna 1924 ja 1926 toivat liikkeelle ongelmia. Seuraavana vuonna liiketilaa kuitenkin laajennettiin ja 1920-luvun lopulle tultaessa toiminta alkoikin kohentua. Vuonna 1929 Stockmann ehdotti Tailorin liittämistä sen tytäryhtiöksi ja sopimus yhdistymisestä tehtiin 3.9.1929. Marraskuussa 1930 Tailor muutti Stockmannille. Kovat ajat kohtasivat kuitenkin pukimoliikettä uudestaan toisen maailmansodan aikaan. Stockmannilta Tailorin historiasta minulle sähköpostitse kirjoittanut Satu Laurila mainitsi että pula-aikana, vuonna 1945, Tailor ”osti ihmisiltä raakoja kissan ja kaniinin nahkoja vaatteiden turkissomisteiksi.”

tailor1927.jpg

Tailor rekisteröi tämän tavaraleiman vuonna 1927, samoihin aikoihin liike laajentui.

Vuonna 1934 avattiin erikoisosasto virka- ja upseeripukuja varten.

Tailorin asiakkaisiin kuului mm. säveltäjä Jean Sibelius. Minna Kaipaisen [4] mukaan etenkin myöhemmällä iällään Tailor oli luultavasti Sibeliuksen luottovaatettajia. Sibelius teetti Tailorilla ainakin viisi pukua vuosina 1951-1956. Kaipainen arvelee, että että nämä puvut ovat saattaneet olla tilauspukujen sijaan mittapukuja, jotka olivat edellisiä edullisempia.

img_1499

Tailorin työtiloja Stockmannilla [5]

Stockmannin Satu Laurilan mukaan Tailorin jatkaja oli Stockmannin Vestimetric-osasto, joka valmisti mittapukuja. Oy Tailor Ab lopetti luultavasti toimintansa 1960-1970-luvulla. Naisten pukimia valmistanut Stockmannin muotisalonki lopetti toimintansa vuonna 1971.

IMG_1335 (1).jpg

Oy Tailor Ab:n johtaja Matti Arvolan 60-vuotisonnittelu Kangaskauppias-lehdessä vuonna 1943 [6]

Niskamerkkejä:

SASTO-1936-niska.png

1936

IMG_4467

1952

Povilätkiä:

sasto-1936-povi

1936

sasto-1940-povi

1940

IMG_4469

1952


[1] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 24

[2] Esitetty historiaosuus referoitu Tailorin 25-vuotiskertomuksesta. Kuvaste. 1939, nro. 1, s.24-32

[3] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 28

[4] Kaipainen, Minna 2017: ”Sibeliuksen puvut ja pukeutuminen”. Artefactum 8. Helsinki: Artefacta 17.1.2017. Saatavissa http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/8

[5] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 29

[6] Kangaskauppias, 1943, nro. 2, s. 13