O. & J. Strandell, Tampere/Turku/Viipuri

4713

Todennäköisesti O. & J. Strandellin liike Tampereella Kauppakatu 7:ssä, 1800-luvun viimeisinä vuosina. Uusrenessanssityyliset myymäläkalusteet viittaavat kertaustyylisen rakennuksen interiööriin [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto].

4714

Kuvassa todennäköisesti Strandellien uusi liike vastavalmistuneessa Tirkkosen kivitalossa 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Lars Sonckin ja Birger Federleyn piirtämän, varhaista ranskalaisvaikutteista jugend-tyyliä edustavan rakennuksen sisätilatkin suunniteltiin – aikakauden ihanteiden mukaisesti – sopimaan tyylillisesti yhteen talon julkisivun kanssa. Myyntitiskien Art Nouveau -henkinen kukkaornamentointi tukee ajatusta Tirkkosen talosta. Wieniläistuoli molemmissa kuvissa viittaa yhteyteen kuvissa olevien myymälöiden välillä [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto].

O. & J. Strandellin liike ilmoitettiiin kaupparekisteriin elokuussa 1898. Veljesten Mårten Oskar Strandellin ja John Bernhard Strandellin Tampereelle perustaman yhtiön toimiala käsitti miesten asusteiden myynnin lisäksi myös matkailualan toimintaa. Veljeksillä oli höyrylaivamatkojen agentuuri Tampereella, joka välitti matkoja ainakin Ruotsiin ja Venäjälle [1, 2, 3].

Liike toimi Tampereella vuosina 1898–1921 Oskar Strandellin poismenoon saakka, Turussa n. vuosina 1913–1919, ja pisimpään Viipurissa, 1902–1936. Viipurin sivukonttoria hoiti ilmeisesti Oskarin veli John.

Oskar Strandell (s. 11.11.1869, Turku) oli kauppiasuransa ohella myös tamperelainen harrastajavalokuvaaja. Hänen kuviaan on talletettu ainakin Tampereen historiallisen museon kuva-arkistoon ja julkaistu ajan suomalaisissa lehdissä. Oskarilla oli kolme veljeä ja tämän isä oli kauppias Viktor Leonard Bernhard Strandell. Viktor Strandellin hautajaisista ilmestyi varsin mittava juttu vuoden 1904 Åbo Underrättelser -lehdessä, jonka voi lukea artikkelin lopusta.

Oskarin yhtiökumppanina toimineen John-veljen lisäksi tunnetaan ainakin turkulainen apteekkari Ivar Strandell ja arkkitehti Fritiof Strandell. Oskar Strandell oli aktiivinen jäsen Näsijärvi Segelsällskapin, eli Näsijärven purjehdusseuran toiminnassa, missä hän toimi pitkään sihteerinä. Frisk Bris -lehdessä vuonna 1920 julkaistussa Oskar Strandellin nekrologissa kirjoitettiin, että Tampereelle muuttanut Oskar oli ollut yhdistyksen tärkeitä tukipilareita [4, 5, 6]:

Inflyttad till Tammerfors från saltsjön, blev den avlidne en av stödjepelarna inom N.S.S., verkande under en lång följd av år såsom dess sekreterare.

Strandellien liike sijaitsi Tampereella aluksi osoitteessa Kauppakatu 7 – noin vuosina 1898–1900. Tirkkosen talon valmistuttua kadun toiselle puolelle heinäkuussa 1900, liike muutti yhteen sen uusista liikehuoneistoista, osoitteeseen Kauppakatu 6. Tiettävästi yritys toimi tässä osoitteessa ainakin vuoteen 1921 asti, jolloin se vielä esiintyy Tampereen puhelinluettelossa. Strandellit hankkivat puhelinosakkeen jo melko varhain, sillä ensimmäistä kertaa omaa numeroa, 568, mainostettiin Aamulehdessä 31. lokakuuta 1901.

5716392.jpg

Viipurin haaraliike avataan vuonna 1902 [7].

14960405.jpg

Turun liike Linnankadulle avautuu vuonna 1913 [8].

Strandellin veljekset perustivat tamperelaiselle yritykselleen haaraliikkeitä Viipuriin ja Turkuun. Viipurin liike sijaitsi aluksi Torkkelinkatu 6:ssa, jonne se avattiin elokuun lopussa 1902. Kymmenenluvun loppuun mennessä yritys oli ehtinyt toimia Viipurissa Torkkelinkadulla useissa eri osoitteissa. Turussa Strandellien haaraliike toimi ilmeisesti aluksi, vuodesta 1904 lähtien, yhdessä Wiktor Tikan liikkeen kanssa. Sittemmin oma liike perustettiiin Linnankatu 19:n tiloihin vuonna 1913. Vuosina 1913-1919 Turun liike oli osakeyhtiömuotoinen. Osakeyhtiön lakkauttamisen syy vuonna 1919 ei ole tiedossa, mutta se saattaa liittyä Oskar Strandellin kunnon heikentymiseen [9, 10, 11].

Oskar Strandell menehtyi sairauden seurauksena Viipurissa, viidenkymmenen vuoden iässä, 14. syyskuuta 1920. Seuraavalla viikolla pidetyissä hautajaisissa vainajan haudalle laskivat seppeleensä mm. kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen ja arkkitehti Birger Federley, kerrottiin Aamulehdessä.  Vuoden 1920 lokakuussa, testamentin mukaisesti, yrityksen toiminta siirtyi kokonaisuudessaan hänen veljelleen John Strandellille. Yrityksen virallinen nimi muutettiin samalla muotoon O. & J. Strandell, äg. John Strandell (äg. on lyhenne sanasta ägare, omistaja) [12, 13, 14].

Viipurin haaraliike toimi ainakin vielä vuonna 1935, jolloin O. & J. Strandell mainosti Rintamamies-lehdessä varaston loppuunmyyntiä. Liike esiintyy vielä vuoden 1936 osoitekalenterissa, mutta ei enää vuonna 1939 [15, 16, 17].

Alla valittuja paloja O. & J. Strandellin reklaameista, ilmoituksista ja muista Strandelleihin liittyvistä lehtileikkeistä:

 

14960404

Oskar Strandellin ottama kuva Finlandia-lehdessä 1916 [18].

4715

Herrainvaateliikkeen valikoimaa 1900-luvun alussa Tampereella [E.A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto]. Strandellien liikkeen kyltti näkyy myös Tirkkosen talon julkisivussa täällä.


[1] Registeringstidning för varumärken, 30.8.1898, no. 84.

[2] Turisti. 1906. no. 6.

[3] Turisti. 1905. no. 2.

[4] Frisk Bris. 1920. no. 9.

[5] ”Oskar Strandell.” Kuka kuvasi? Suomen valokuvataiteen museo. http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/ haettu 28.9.2016

[6] Åbo Underrättelser. 16.9.1920. no. 240.

[7] Wiipurin Sanomat. 23.8.1902. no. 68.

[8] Oma koti. 12.6.1913. no. 12.

[9] Registeringstidning för varumärken. 1916. no. 618

[10] Suomen virallinen lehti. 17.10.1919. no. 239.

[11] Kauppalehti. 28.10.1914. no. 43B.

[12] Registeringstidning för varumärken. 1920. no. 777

[13] Aamulehti. 18.9.1920. no. 215.

[14] Aamulehti. 15.9.1920. no 212.

[15] Rintamamies. 20.9.1935. no. 27.

[16] Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto. 1936.

[17] Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1939.

[18] Finlandia. 1916. no. 1.

Aikakaus- ja sanomalehtilähteet: Kansalliskirjasto.

Oy Espee Solmio, Helsinki

IMG_2374.jpg

IMG_2375.jpg

Sigrid Penttisen toiminimi ilmoitettiin kaupparekisteriin v. 1931 helsinkiläisenä kravattitehtaana. Yrityksen tavaraleima Espee ja Hermes-sauvallinen tehtaanmerkki rekisteröitiin vuonna 1935 [1, 2].  Yritys toimi ainakin seuraavissa osoitteissa:

  • 1931: Kaisaniemenkatu 5
  • 1935: Kaisaniemenkatu 7
  • 1949: Keskuskatu 5 B 21 [3]
  • 1953: Mikonkatu 9 A [4]
  • 1961: Mikonkatu 9 A

Solmiotehdas yhtiöitettiin vuonna 1936, jolloin nimeksi tuli Oy Espee Solmio. Kaupparekisterin mukaan yritys perustettiin valmistamaan ja kauppaamaan solmioita ja kaulaliinoja Helsingin kaupungissa. 1950-luvulla yritys valmisti ilmeisesti myös nilkkaimia. Toiminta oli vielä käynnissä ainakin 60-luvun alussa. Espeellä oli sisaryritys Rengas Paita O/Y ja tytäryhtiö Keskus Asuste Oy. Edellinen on kaupparekisterin mukaan tullut Mikko ja Sigrid Penttisen haltuun v. 1940 [3, 4, 5].

Käkisalmelainen-lehden muistokirjoituksessa Mikko Penttiselle taustoitetaan Espee Solmion taustavaikuttajan vaiheita. Kirjoituksen mukaan solmiotehdas perustettiin Helsinkiin jo vuonna 1927 Mikko Penttisen toimesta. Tätä en ole kuitenkaan pystynyt varmistamaan. Käkisalmella vuonna 1898 syntynyt toimitusjohtaja Penttinen kuoli Helsingissä 9.1.1966 [9]

Vuonna 1940 yritys mainosti solmioitaan trendikkäillä nimillä Atlanta, Biaritz, Metro ja mainoslauseella ”nämä kolme merkkiä hallitsevat syksyn solmiomarkkinoita” [6].

Sota-aikana kankaat tuotiin Saksasta. 1950-luvulla yritys toi maahan solmio- ja kaulahuivikankaita Italiasta, Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Tuontitavaraa olivat etupäässä luonnonsilkki- ja tekosilkkikankaat kuten ranskalainen selluloosa-asetaatti rhodia.

Olympiavuonna 1952 yritys sai haltuunsa olympiarenkaiden käyttöoikeudet eli yhtiö valmisti silloin ns. olympiasolmioita.

IMG_2563.jpg

Näytetilkkuja Espee Solmion vuonna 1947 maahantuomista miesten kaulahuivikankaista [7]

IMG_2335.jpg

Yhtiön Saksasta tuomia kankaita vuonna 1944 [7].

IMG_2369.jpg

Vuonna 1954 tuotuja kankaita Italiasta. Kankaat valmistanut comolainen Successori Giuseppe Cattaneo [8].


Yrityksen merkkejä tuotteissa

IMG_2378.jpg

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?)

IMG_2376

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?). Sama solmio kuin yllä.

IMG_2380

1930-luvun loppu tai 1950-luvun alku (?)

IMG_2383.jpg

Pahvinen myyntietiketti solmiossa. Yleensä vanhoissa suomalaisissa solmioissa käyttöä ennen irroitettava pahvinen merkki oli valmistajan ainoa leima. Tämä tekee solmioiden valmistajien identifioinnista vaikeaa. 1950-1960-luvun vaihde.

IMG_2384

Sama solmio kuin yllä. 1950-1960-luvun vaihde.

IMG_2388.jpg

1953 [4]


[1] Suomen kaupparekisteri, liite. 1931. no. 4.

[2] Tavaraleimarekisteri. 1935. no. 9.

[3] Sininen Kirja: Suomen talouselämän hakemisto. Helsinki: Sininen kirja OY. 1949-1950.

[4] Jäntti, Lauri & Mäkinen Untamo. Sininen Kirja: Suomen talouselämän hakemisto. Helsinki: Sininen kirja OY. 1953.

[5] Suomen kaupparekisteri. 1940. no. 33.

[6] Lotta-Svärd. 15.12.1940. no. 21.

[7] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto Fa I. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Espee Solmio (1943-1949) Fa I:826.1.

[8] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosasto Fa I. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Espee Solmio (1954-1957) Fa I:826.1.

[9] Käkisalmelainen. ”Matkan päähän päässeitä, Mikko Penttinen.” 1.2.1966. no. 2.