Vaatteita Hangon museon kokoelmista

dummy_1

mainoskuva.jpg

Olen työskennellyt viimeisen vuoden Hangon museon vs. amanuenssina hoitaen esinekokoelmia ja näyttelytuotantoa. Luettelointityön ohessa tein pienen kirjasen museon vaikuttavista pukukokoelmista, joka julkaistaan nyt 24.5.

Julkaisussa on hyvä tasapaino miesten ja naisten vaatteita, 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Vaatturitietokannan lukijoille kirja on varmasti ihan mukavaa katseltavaa. Kirjanen koostuu pääasiallisesti esinevalokuvista ja niitä selventävistä kuvateksteistä.

Kirjan hinta on 10€ ja sitä voi myös tilata vaatturitietokannan kautta! Ota yhteyttä lomakkeen avulla täällä.

Liitän tähän alle nyt museon tiedotteen kirjan julkaisusta:

VAATTEITA HANGON MUSEON KOKOELMISTA

Hangon museon pukukokoelmia avaava teos julkaistaan perjantaina 24. toukokuuta. Kirjanjulkistamistilaisuus pidetään Ravintola Origossa (Satamakatu 7, 10900 Hanko) klo 18.00 – 20.00. Tervetuloa mukaan!

Uusi julkaisu esittelee kokoelmista löytyviä vaatteita ja asusteita. Teos luo hyvän silmäyksen pienen museon vaikuttaviin pukukokoelmiin ja se sopii erityisen hyvin pukuhistoriasta kiinnostuneille. Kirja koostuu pääasiassa esinekuvista, joita täydentävät museon kuva-arkistosta löytyneet pukuhistoriallisesti mielenkiintoiset kuvat. Kirja on kolmikielinen: suomi, ruotsi ja englanti.

Hangon museo haluaa pukukokoelmat esille ja käyttöön

Museo haluaa tarjota tutkijoille, historiallisten pukujen harrastajille ja opiskelijoille mahdollisuuden tulla tutustumaan sen pukukokoelmiin. Hangon museo on mukana tekemässä Tammisaaressa sijaitsevaa Kokoelmakeskus Leiraa, jota kehitetään avoimeksi varastoksi. Pukukokoelmia pyritään nyt avaamaan siten, että kokoelmiin pääsee tutustumaan Leiraan sopimuksen mukaan. Viimeisen vuoden aikana kokoelmia on esitelty mm. Leiran avointen ovien päivänä ja visiitillä ovat myös käyneet Metropolian tekstiilikonservoinnin opiskelijat sekä Aalto-yliopistossa muotisuunnittelua opiskeleva Sèvres-finalisti Linda Kokkonen.

Hangon museo on pieni länsiuusimaalainen museo, jolla on laajat pukukokoelmat. Museo on kerännyt pukukokoelmiaan järjestelmällisesti perustamisestaan lähtien ja ne ovat olleet keskeinen osa museon kokoelmapolitiikkaa. Vuonna 1994 museo sai merkittävän lahjoituksen Hildegard Svanbäckiltä, joka koostuu noin 500 esineestä, pääosin tekstiileistä. Adelaide-kokoelmaksi ristittyyn kokonaisuuteen kuuluu mm. Armfelt, Indrenius, Bergenheim -sukujen vaateparsia aina 1700-luvun lopulta 1930-luvulle asti. Kokoelma on sittemmin täydentynyt vuosina 1997 ja 2018 uusilla lahjoituksilla.

klader_kansi_final

Lassi Patokorpi: Vaatteita Hangon museon kokoelmista, Kläder ur Hangö museums samlingar, Clothes in the Collections of the Museum of Hanko

Oy NordPrint Ab, Helsinki. ISBN 978-952-68877-1-5. 78 sivua. Hinta 10€ (+pk)

Teosta voi tilata tällä hetkellä sähköpostitse museo@hanko.fi tai verkkokaupasta täältä.

Lisätietoa kirjasta voi pyytää museon vs. amanuenssilta 31.5. asti osoitteessa lassi.patokorpi@hanko.fi, jonka jälkeen yhteys museonjohtajaan laura.lotta.andersson@hanko.fi.

Väliaikatietoja: kirjallisia uutisia

front_cover_3_atelieri_o_haapala_lo-res.jpg

Vaatturitietokanta on ollut tauolla nyt hetken aikaa. Tämä johtuu siitä, että päiväni täyttyvät töistä esinekokoelmien kanssa Hangon museossa, missä olen vs. amanuenssina vielä pitkään ensi vuoden puolelle. En ole siis käytännössä päässyt tutkimustyön ääreen, mutta joitakin päivityksiä tulette toivottavsti pian näkemään. Vaikka puuhaan päivittäin tekstiilien kanssa, ei sopivia kandidaatteja vaatturitietokantaa varten ole vielä tullut vastaan.

Sen sijaan olen työni ohessa tuottanut sisältöä muualle. Juuri ilmestynyt valokuvakirja Atelieri O. Haapala ja sen ihmeellinen maailma, esittelee taiteilijaduo Saara Salmen ja Marco Melanderin, sekä heidän kuvitteellisen potrettistudionsa Atelieri O. Haapalan tuotantoa. Olen toimittanut teoksen yhdessä Suomen valokuvataiteen museon Maria Faarisen kanssa, ja meiltä molemmilta löytyy kirjasta essee. Marian essee tutkii taideprojektia eskapismin käsitteen avulla ja minun esseeni kertoo Atelierin synnystä 2010-luvun nostalgiavillityksen tuotteena.

Kirja onnistui mielestäni erinomaisesti ja se on saatavilla Atelierin verkkosivuilta ja hyvin pian myös kirjakaupoista. Jos haluat saada kirjan käsiisi heti, suuntaa Helsinkiin kirjakauppa Niteeseen Fredrikinkadulle.

Atelieri O. Haapala – The book is out now!

Kirjoitin myös vastikään kirja-arvostelun Esinetutkimusverkosto Artefactan verkkoportaaliin Marketta Tammisen Viipurin hopeat -teoksesta, joka edustaa mielestäni erinomaista esinetutkimusta. Arvosteluun voi tutustua linkistä alla.

Arvio: Viipurin hopeat

Lisää uutisia vaatediggareille on tulossa lähiaikoina. Tulevaan projektiin liittyen on minulla toivottavasti jotain näytettävää vuoden lopussa.

Viimeaikaista: Tutkimusta ja työpajoja Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa

Viime viikolla pääsin käymään Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa jopa kaksi kertaa. Keskiviikoksi olin saanut kutsun saapua katsomaan tutkijatohtori Alex Snellmanin tämänhetkisen tutkimusprojektin etenemistä. Saavuin kokoelmakeskukseen Helsingin yliopiston käsityötieteen oppiaineen edustajien Päivi Fernströmin ja Riikka Räisäsen ohella. Alex Snellmanin tutkimusprojekti, Keisarivallan vaatteissa: siviiliunivormuilla luotu yhteiskunta 1809–1917, käsittää yli kahdeksankymmenen virkapuvun kartoittamisen ja tutkimisen. Alex Snellman, joka koordinoi esinetutkimusverkosto Artefactan toimintaa, väitteli Suomen aatelista vuonna 2014.

IMG_5281

Kokoelmakeskuksessa oleva, tutkijan väliaikainen studiotila. Alex Snellman (oikealla), Päivi Fernström (vasemmalla) ja Riikka Räisänen (oikealla).

IMG_5278

Elias Lönnrotille kuulunut sortuutti-mallin virkapuku. Lönnrot toimi Helsingin yliopiston Suomen kielen professorina 1854–1862.

IMG_5285

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia virkapukuja.

Toinen vierailu koski Artefactan järjestämää Pintaa syvemmälle II –työpajaa, jossa pyrittiin tiivistämään tutkijoiden ja konservaattoreiden yhteistyötä. Tämä on toinen kerta, kun Artefacta järjestää kyseisen työpajan. Olin mukana myös viime vuonna, mutta tällä kertaa otin osaa eri työpajaan. Työpajojen ajatuksena on ollut tutustuttaa osanottajat konservaattoreiden erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Nämä jakautuivat kolmeen erilaiseen ryhmään: (1) FTIR- eli infrapunaspektroskopia, jolla voidaan tutkia orgaanisia yhdisteitä, (2) XRF- eli röntgenfluorosenssispektroskopia, jolla voidaan tutkia epäorgaanista materiaalia ja (3) mikroskopiaa, jolla toki voidaan tutkia mitä erilaisimpia asioita, mutta tämä menetelmäpaja keskittyi mikroskopian käyttöön kuitujen tunnistuksessa. FTIR-työpajan ohjasi Krista Hackzell, XRF-työpajan piti Kirsi Perkiömäki ja mikroskopiapajan puolestaan Jenni Suomela.

IMG_5302

Osanottajia Pintaa syvemmälle II –työpajaan kokoelmakeskuksessa ennen siirtymistä varsinaisiin työpajoihin.

Koska edellisellä kerralla olin ottanut osaa mikroskopiatyöpajaan, halusin tutustua paremmin FTIR-menetelmään, jota olen jo itsekin hieman hyödyntänyt vaatturitietokannassa. Työpaja paransikin omaa ymmärtämystäni tutkimusmenetelmästä ja antoi paremmat avaimet Fourier-muunnos infrapunaspektrien tulkitsemiseen. Tähän mennessä olen ollut täysin referenssispektrien varassa.

IMG_5305

Krista Hackzell piti FTIR-työpajan, jossa ensin tutustuttiin teoriaan ja sitten päästiin itse asiaan.

FTIR-spektroskopia ampuu infrapunasäteen haluttuun näytteeseen ja siitä takaisin heijastuvien säteiden perusteella laite piirtää spektrin. Spektrissä näkyvät piikit korreloivat erilaisten orgaanisten yhdisteiden sidosten kanssa, joten siitä voi paljain silmin havaita esimerkiksi hiilivety-yhdisteet, alkoholiryhmät ja proteiinit. Sain työpajasta varsin paljon irti, sillä sain erään minulle paljon vaivaa aiheuttaneen spektrin vihdoin tunnistettua!

IMG_5316

Hackzell ohjastaa FTIR-laitteen käytössä. Osanottajat saivat analysoida omia näytteitään.

napit_sasto_1940.jpg

Ongelmia tuottanut spektri osoittautui kaseiini-formaldehydiksi eli galaliitiksi. Näyte on otettu Stockmannin yhteydessä toimineen Oy Tailor Ab:n, vuonna 1940 valmistaman smokin napista.

Ja lopuksi vielä mainittava mainio lahjoitus. Vaatturitietokanta sai haltuunsa saksalaisen miesten liinavaatekaavoja sisältävän kirjasen, josta löytyy ohjeet mm. yöpuvuille ja kauluksille. Toinen kirja on tekstiiliteollisuuden prosesseista paljon kirjoittaneen Emil J. Simolan Sidosoppi 1920-luvulta. Suurkiitokset tästä lahjoituksesta Rinna Saramäelle!

IMG_5276.jpg

Luento Espoon työväenopistossa 23.10

17881164_1849523368641225_1201550417117315072_n.jpg

Ote kirjasta Jokamiehen vaatekaappi – lupa pukeutua! (Kikka Seppä. LIKE: 2017)

Espoon työväenopisto järjestää Wanhat tawarat & Design –luentosarjan tänä syksynä. Sarjan osana pidän 23.10. luennon vintagesta ja miesten pukeutumisesta 1900-luvun alussa. Luentosarjan hinta on 59€, yksittäiselle luennolle voi osallistua 15 euron hintaan.

  •  25.9. Studiolasi lasinpuhaltajan silmin, lasitaiteilija Marja Hepo-aho ja lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski.
  • 2.10. Tarinankerrontaa postimerkeillä, keräilijä Ulla Kemppilä
  • 9.10. Oiva Toikka muotoilijana, Designmuseon amanuenssi Susanna Thiel
  • 23.10. Vintage: miesten pukeutuminen 1900-luvun alkupuolella, FM, vintageasiantuntija Lassi Patokorpi
  • 30.10. Keräilijöiden omien kohteiden esittelyä
  • 6.11. Japanilainen Imari posliini, keräilijä Oliver Backman
  • 13.11. Menneisyyden metsästämistä metallietsimellä, kokemuksia tv-dokumenttisarjan tekemisestä ja esinelöytöjä viikinkiajalta nykypäivää, metallietsijä ja historiaintoilija Pekka Kupila

Tämän linkin kautta pääset työväenopiston sivuille. Tervetuloa mukaan!

Värikkäitä vaatteita kesäkaudelle

Kesäkaudelle on tulossa paljon paitoja, solmioita ja värikkäitä vaatteita. Talven mustat smokit ja frakit saavat pitkälti väistyä, kun viime viikolla kuvaamamme vaatteet valtaavat blogin. Uusi artikkeli ilmestyy kerran viikossa. Pysy kuulolla!

_MG_6727.jpg

Tamperelaisen vaateliikkeen 1910-luvulla myymä valmiiksisolmittu frakkirusetti. Metallinen pesä istuu kauluksennappiin ja hakaset kiinnitetään irtokauluksen reunaan.

Ensimmäiset FTIR-näytteet

Sain eilen ensimmäiset FTIR-tulokset napeista, jotka kuuluvat 1920-1940-lukujen smokkitakkeihin. Kaikenkaikkiaan näytteet otettiin yhteensä kahdeksasta napista. FTIR on infrapunaspektrometri ja sen avulla voidaan tunnistaa orgaanisten yhdisteiden koostumuksia.

img_0167-jpg

FTIR-spektrometri ja kangasnäyte

Näyte puristetaan kuvassa näkyvien osien väliin ja kone piirtää näkemästään käyrän. Kiitos Metropolia-ammattikorkeakoulun konservointilinjalle mahdollisuudesta käyttää laitetta!

napit_kaikki

Nyt alkaakin tulosten analysointi, joka ei ole ihan helppoa! Ainakin äkkiseltään näyttäisi siltä, että vuoden 1940 takissa oleva nappi on selvästi eri materiaalia kuin muut. Muissakin on toki eroja, mutta ne ovat jonkin verran pienempiä. Luultavasti joudun konsultoimaan analysoinnissa todellisia FTIR-osaajia.

napit_sasto_1940

SASTO-1940-BF.jpg

Tämä nappi on selvästi kärsinyt ajan hampaasta. 50x suurennos 1940-luvun napista.