O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku

IMG_2045.jpg

C. Juseliuksen paitatehtaan mainos v. 1870 [1]

M20 Val727 14 385.jpg

Työntekijöitä Juseliuksen paitatehtaalla 1930-luvulla [M. Mannelin, Turun museokeskus]

Suomen tiettävästi vanhin paitatehdas oli Caroline Juseliuksen paitatehdas Turussa. Seuraava historiaosuus on osin referoitu Isakssonin ja Nordforsin historiikista vuodelta 1946 [2].

Lyhyesti tehtaan historiasta

Caroline Juselius’ Skjortfabrik. Yhtiön historiikin mukaan paitatehdas sai alkunsa Caroline Juseliuksen (1817–1894), turkulaisen kauppiaan Johan August Juseliuksen lesken ilmoituksesta Åbo Underrättelser-lehdessä 20. heinäkuuta 1867. Ilmoituksessa Caroline Juselius tarjoaa ”liinaompelua hyvällä koneella” aikana, jolloin ompelukoneet olivat vielä harvassa. Elättääkseen itsensä Caroline Juselius oli alkanut ommella paitoja jo vuonna 1865.

Vuonna 1867 O.H. Granbergin lyhyttavaraliike ottaa myyntiin Juseliuksen tuotteita. Granberg mainostaa niitä ylistävästi ja korostaa niiden kotimaisuutta. Eikä syyttä, ovathan paidat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Ensimmäinen kilpailijakin ilmaantuu Juseliuksen haastajaksi jo vuonna 1869, G.A. Petreliuksen luotsaama Turun Paitatehdas. Samana vuonna Juselius hakeekin tehdastoiminnalleen erioikeuden eli privilegion. Virallisesti suomalainen paitateollisuus alkaa tämän erioikeuden myöntämisestä vuonna 1869. Privilegiosta huolimatta Petreliuksen paitatehdas oli pitkään Juseliuksen kova kilpailija.

Vuonna 1870 paitatehdas alkaa myös pesettää asiakkaiden paitoja ja kauluksia ja erillinen pesulatoiminta käynnistyy.

Carl Fr. Juselius Paitatehdas. Vuonna 1872 Carolinen poika, Carl Fredrik Juselius (s. 19.3.1844), liittyi äitinsä yritykseen anottuaan porvarioikeutta ja vannottuaan porvarivalan lokakuussa 1872. Vuonna 1874 paitatehdas siirtyi Carl Fredrikin haltuun.

Paitatehtailun ohessa Carl Fredrik harjoitti myös tuontikauppaa ja myi myös mm. Singer-ompelukoneita ja hajuvesiä. Carl Fredrikin toiminimi oli jaettu kahteen yritykseen Carl Fr. Juseliuksen Paitatehdas ja Carl Fr. Juseliuksen Paitamyymälä (Turun Paitamakasiini). Jälkimmäisellä oli haarakonttoreita v. 1882 Turussa, Helsingissä, Viipurissa, Tampereella ja Porissa. Vuonna 1889 tehtaaseen asennettin höyryvoima ja Amerikasta tuotiin silityskoneita ja lämpömankeli. Carl Fredrik ilmoitteli paljon lehdissä ja piti innokkaasti alennusmyyntejä.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Carl Fredrik sairastuu ja vuonna 1912 hän tiedottaa lehdessä, että sairautensa johdosta paitatehdas on nyt myynnissä. Aivan viime hetkillä omistajan poika astuu peliin. 22-vuotias Björn Juselius, Saksassa opiskellut insinööri, ilmoittautuu tehtaan palvelukseen ja myyntiaikeet peruutetaan. Carl Fredrik kuolee lopulta 77-vuoden ikäisenä helmikuussa 27 p:nä 1914.

Carl Fr. Juselius Jälk. Paitatehdas. Tehdas ei ehdi olla suvussa kuitenkaan pitkään. Helmikuussa 1915, noin vuotta myöhemmin, kuolinpesä päättää myydä paitatehtaan, myymälän ja pesulaitoksen Turun Sateeenvarjotehtaan omistajille Wolter ja Arthur Nordforsille. Itse kiinteistö myytiin v. 1916 Gösta von Schantzille, sillä Nordforsit eivät päässeet yksimielisyyteen hinnasta kuolinpesän kanssa. Tehdas kuitenkin käytti kiinteistöä uusien omistajien aikana, mahdollisesti vuokrasopimuksen turvin. Tehtaan isännöitsijäksi kiinnitettiin Paul Pehrsson, josta myöhemmin tuli tehtaan johtaja.

O.Y. Paitatehdas Juselius. Vuonna 1924 aloitetaan uuden tehdasrakennuksen pystyttäminen Rauhankatu 15:een. Rakennus on muuttovalmis keväällä 1925. Vuonna 1926 muutetaan toiminta osakeyhtiöksi. Joutsen-tuotemerkki lanseerattiin v. 1929. Siihen kuuluivat mm. Joutsen-paidat, Joutsen-kaulukset ja Joutsen-pyjamat. Vuonna 1933 tehdas alkoi valmistaa korsetteja ja rintaliivejä Jusella-tuotemerkillä.

Myös Turun Sateenvarjotehdas yhtiöitettiin vuonna 1926. Yritykset toimivat hyvin kiinteästi yhdessä. Mainostoimintakin yhdistettiin ja sateenvarjoja, olkaimia, solmioita ja kävelykeppejä myytiin samalla Joutsen-tuotemerkillä.

Sota-aikana, vv. 1939-1945, paitatehdas valmisti pääasiassa liinatavaraa puolustusvoimien käyttöön. Siviilimarkkinoille valmistettiin lähinnä naisille suunnattuja tuotteita. Tehdas osti kankaita suomalaisilta toimijoilta Puuvillatehtaitten myyntikonttorin kautta (PMK), mutta paljon myös saksalaisilta kangastehtailta. Saksasta tilattiin muuntokuituisia korsetti- ja paitakankaita. Tekosilkkiset paidat näyttävät olleen niitä harvoja tuotteita, mitä tehdas valmisti sota-aikana miehille. Alla on näytteitä tekokuitukankaista, joita tehdas osti Saksasta vv. 1941–1943. Kuvattu valikoima ei ole edustava otos, vaan painottuu miesten paitakankaisiin. Korsetti- ja rintaliivikankaita tilattiin Saksasta suhteellisesti enemmän kuin paitakankaita [16].

O.Y. Juseliuksen Tehtaat. 18. elokuuta 1952 yhtiökokous päättää liittää sateenvarjotehtaan paitatehtaaseen. 8:s lokakuuta samaa vuotta yrityksen nimi muutetaan muotoon O.Y. Juseliuksen Tehtaat – Juselius Fabriker A.B. Patentti- ja rekisterihallitus vie muutokset rekisteriin vuonna 1953. Tällä nimellä tehdas toimi vuoteen 1961 saakka valmistaen mm. miesten paitoja, naisten alusvaatteita, pyjamia, solmioita, olkaimia ja sateenvarjoja. Tehdas toimi osoitteessa Koulukatu 16 johtajanaan insinööri Göran Nordfors. Aikaisemmin johtajana toiminut Paul Pehrsson menehtyi vuonna 1953 [18].

Hinnanvahvistushakemusten mukaan 1950-luvulla Juseliuksen tehtaat tilasi paitakankaita ympäri maailmaa eri valmistajilta, esimerkiksi Hungarotextiltä Budapestistä, Les Fils d’Emanuel Langilta Ranskasta ja A.W. Paskin & Co:lta Manchesteristä.

Toisen maailmansodan niukkuuden jälkeen toiminta oli laajentunut entiseen mittaansa. Kiristynyttä kilpailua ja ulkomaan tuontia yritys ei kuitenkaan lopulta pystynyt selättämään. Tehtaan toiminta loppui konkurssiin 21.8.1961. Yhtiöllä oli konkurssin hetkellä velkaa yli 100 miljoonaa markkaa ja varoja vain yli 60 miljoonaa markkaa. Tehdasrakennus purettiin seuraavana vuonna ja sen tilalle rakennettiin As. Oy Pumppumäen asuintalo [3, 4].

Yritys toimi Turussa ainakin seuraavissa osoitteissa:

  • 1865: C. Juselius: Nordforsien talo
  • 1867: C. Juselius: Ylanderin talo
  • 1870: C. Juselius: Wendelinin talo, Linnankatu 6
  • 1876: Carl Fr. Juselius: Iso Hämeenkatu 15, Uudenmaankatu 1 ja Vanha Suurtori 5
  • 1887: Car Fr. Juselius Paitamakasiini: Linnankatu 21
  • 1925: Carl Fr. Juselius Jälk. Paitatehdas: Rauhankatu 15
  • 1926: O.Y. Paitatehdas Juselius: Rauhankatu 15
  • 1953: O.Y. Juseliuksen tehtaat: Koulukatu 16

Tehtaan merkit ja tuotemerkit Joutsen sekä Jusella

Tehtaan merkki oli pitkän aikaa 1900-luvun puolella ”joutsenmerkki”. Ei ole kuitenkaan varmuutta, milloin tätä merkkiä on käytetty ensimmäistä kertaa. Siitä esiintyy kuitenkin useita muunnelmia eri aikoina. Tuotteiden ajoittaminen merkkien avulla on epävarmaa, mutta toimii viitteellisenä apuneuvona.

CFRJUSELIUS_SKJURTFABRIK

Varhainen paitatehtaan leima irtoetumuksessa. Tällä nimellä tehdas toimi vuosina 1874-1915. Huomaa väärä kirjoitusasu ”skjurtfabrik.” Mahdollisesti 1880-1890-luvuilta (?) [SAMU, Salon historiallinen museo. HAL 4345].

IMG_2053.jpg

Varhainen Juseliuksen tehtaan leima irtomansetissa. Tällä nimellä tehdas toimi vuosina 1874–1915. Ei ole kuitenkaan varmuutta käytettiinkö tätä leimaa myös Carl Fr. Juseliuksen Jälk. Paitatehtaan tuotteissa. Tämä leimä on arviolta mansetista n. ajalta 1890-1910. Numerot viittaavat mahdollisesti kokoon ja malliin.

IMG_2052

Pahvisesta myyntilaatikosta löytyvä etiketti, jossa on ollut Aristo-laatuisia kauluksia. Laatikon ikää on vaikea arvioida, mutta se edeltää mahdollisesti Nordforsien omistajuutta. Tuotemerkissä esiintyvä vuosiluku 1865 viittaa vuoteen, jolloin Caroline Juselius aloitti paitojen tekemisen kotonaan.

Luulen yllä olevan tehtaan merkin olevan varhainen, sillä se eroaa hieman 1920-luvulla rekisteröidystä tavaraleimasta, joka rekisteröitiin Nordforsien ostettua yrityksen.

Erotuksena yllä olevaan etikettiin seuraavissa merkeissä 1920-luvulta on joutsenen selän päällä tyylitelty N-kirjain. Tämä merkki rekisteröitiin tavaraleimaksi vuonna 1923 Carl Fr. Eftr. Paitatehtaan aikana. Merkkiä tavataan ilmoittelumateriaalissa kutakuinkin vv. 1923–1933. Rekisteröinnit olivat voimassa kymmenen vuotta, mutta tätä tavaraleimaa ei uusittu vuonna 1933. Tehdas rekisteröikin tänä vuonna uuden merkin [15, 17].

IMG_2046 (1)

Tässä v. 1929 mainoksessa on vuosi 1869, jolloin tehdas sai privilegio-oikeudet [6]. Vuonna 1923 rekisteröity tavaramerkki.

IMG_1813.jpg

Mihin merkissä esiintyvä kapitaali n-kirjain viittaa? Onko se Nordforsien jälkeinen muutos? Huomaa väärä vuosiluku. Mainos Varsinais-Suomen Vartiossa v. 1925 [5]

Joutsen-tuotemerkki, joihin kuuluivat Joutsenpaidat, Joutsen-kaulukset ja Joutsen-pyjamat, lanseerattiin Isakssonin & Nordforsin mukaan v. 1929. Historiikin kirjoittajat ilmoittavat samaten, että v. 1933 tehdas alkoi valmistamaan korsetteja ja rintaliivejä Jusella-tuotemerkeillä. Joustava-merkinnällä varustettuja kauluksia yritys mainosti ja valmisti todistettavasti ainakin vuodesta 1937, jolloin tuotemerkki rekisteröitiin, vuoteen 1954 asti. Merkki viittaa erityislaatuiseen kankaaseen, jota ei tarvinnut tärkätä.

IMG_2043

Tätä rekisteröityä merkkiä tehdas käytti vuodesta 1933 lähtien 1940-luvun lopulle ilmoittelussa ja tuotteissaan.

IMG_2129.jpg

Sosiaaliministeriön hinnanvahvistushakemuksesta löytyvä tehtaan merkki vuodelta 1950. Vuosiluku poikkeaa jälleen edellisistä. 1874 merkkaa vuotta, jolloin Carl Fredrik astui tehtaan johtoon. Tätä merkkiä tehdas käytti ainakin kirjeissään Sosiaaliministeriölle 1941–1950 (7, 16). Tällä painatuksella tehty paperi on tilattu ennen tehtaan historiikin valmistumista

1950-luvulla, paitatehtaan ja sateenvarjotehtaan fuusioitumisen jälkeen, O.Y. Juseliuksen tehtaat alkoi kaupata kaikkia tuotteitaan sateenvarjoista paitoihin ja naisten alusvaatteisiin Jusella-merkillä. Tuotenimiä olivat vv. 1953-1959 mm. paidat Jusella Sanfor, Jusella Courflex, Jusella Everform, Air Nylon ja Starflex. Tehdas valmisti myös solmioita sekalaisista kankaista ja luonnonsilkistä samana aikana, mutta muista tuotteistaan eroten merkillä Joutsensolmio. 

M20 TMM22874 1893.jpg

Tehtaan ruotsinkielinen merkki kirjekuoresta v. 1956–1957. Huomaa, että N-kirjain ja trade mark -teksti on poistettu uudesta logosta [Turun Museokeskus TMM 22874:1893].

M20 TMM22874 1880.jpg

O.Y. Juseliuksen Tehtaat käytti tätä merkkiä 1950-luvun loppupuolella pienpainatteissaan. Pakkaus v. 1954 [Turun Museokeskus TMM 22874:1882].

Epäjohdonmukaiset vuosiluvut

Tavaraleimaksi v. 1923 rekisteröity joutsenmerkki esiintyi privilegiovuoden 1869 kanssa. Eräässä vuoden 1925 mainoksessa on kuitenkin erikoinen vuosiluku: 1885. Vuosiluku ei tunnu viittaavan yrityksen perustamiseen. Voisiko se sitten olla esimerkiksi Suomessa myönnetty tavaramerkin rekisteröintivuosi? Asetus tavaramerkkien suojelemisesta astui Suomessa kuitenkin voimaan vasta 1889, jolloin niitä alettiin kirjata Registeringstidning för varumärken -julkaisuun. Mihin vuosiluku sitten viittaa?

Sekaannuksen on mahdollisesti aiheuttanut Turun Sateenvarjotehtaan perustamisvuosi 1885. Koska molemmat yritykset toimivat tiiviisti yhdessä ja mainostivat samalla Joutsen-tuotemerkillä, sateenvarjotehtaan ja paitatehtaan vuosiluvut saattoivat välillä sekoittua. Periaatteessa sateenvarjotehtaan valmistamien tuotteiden olisi pitänyt olla merkittynä vuodella 1885 ja paitatehtaan tuotteet vuosiluvulla 1865. Paitatehtaan yhteydessä tavataan kuitenkin neljää eri vuosilukua: 1865, 1869, 1874 ja 1885.

On hyvin erikoista, että tehtaan merkissä oleva vuosiluku muuttui useaan otteeseen, sillä muutoksia yritysmuodossa ei tapahtunut vuosien 1926-1961 aikana. Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen kertoi minulle sähköpostitse, että syynä kuvatunlaiseen epävarmuuteen on usein yrityksen tietämättömyys omasta historiasta. Isakssonin ja Nordforsin yrityshistoriikki ilmestyi vasta vuonna 1946 ja tämän jälkeen sekaannuksia vuosiluvuissa ei enää ilmaannu. Tämä vaikuttaisi tukevan ajatusta oman historian vajavaisesta tuntemisesta.

Patentit ja rekisteröidyt tavaramerkit

O.Y. Paitatehdas Juselius haki itselleen kolme patenttia. Ensimmäinen saatiin vuonna 1927 käännettävälle hihankalvosimelle ja toinen v. 1935 irtokaulukselle. Kolmas patentti saatiin vuonna 1935 laitteelle irtokauluksen kiinnittämistä varten paitaan. 

IMG_2042

Käännettävän hihankalvosimen keksijäksi ilmoitetaan tehtaan isännöitsijä, myöhemmin johtaja Paul Pehrsson. Ote Suomen Patenttirekisteristä v. 1928 [8]

IMG_2040

Keksijäksi ilmoitettu Maija Airola, joka on mahdollisesti Isaksson & Nordforsissa mainittu, toiminimen paitateollisuutta kehittänyt leikkaaja Maria Airola (1915–1937). Ote Suomen Patenttirekisteristä v. 1937 [9]

IMG_2041

Keksijäksi ilmoitettu Maija Airola. Suomen Patenttirekisteri v. 1935 [9]

Juselius haki myös neljä tavaramerkkiä. Ensimmäinen haettiin jo toiminimen Carl Fr. Juselius Eftr. aikana vuonna 1923 tehtaan joutsenleimalle. Toinen haettiin yhtiöityksen jälkeen uudelle joutsenleimalle v. 1933, kolmas v. 1937 Joustava-kankaalle ja samana vuonna vielä neljäs Lipsa-irtokaulukselle.

IMG_2159.jpg

Tavaraleimarekisteri v. 1923 [15].

IMG_2043.jpg

Tavaraleimarekisteri v. 1934 [10]

IMG_2044

Tavaraleimarekisteri v. 1937 [11]

IMG_2048.jpg

Joustava-teksti vuodelta 1937, jolloin merkki rekisteröitiin, ja hieman erilainen versio joutsenmerkistä, jota käytettiin ainakin 1930- ja 1940-luvuilla rekisteröidyn merkin ohella vaihtelevasti [12, 14].

IMG_2047

Tässä mainoksessa vuodelta 1942 käytetään v. 1933 rekisteröityä tuotemerkkiä. Joustava-teksti eroaa kirjasimeltaan vanhemmasta ja esiintyy tähän aikaan mahdollisesti ensimmäistä kertaa  [13].


Tehtaan leimoja ja merkkejä tuotteissa

CFRJUSELIUS_SKJURTFABRIK

Irtoetumus. Arviolta 1880-1899.

IMG_2053

Irtokalvosimet. Arviolta 1890–1915.

IMG_2054

Irtokalvosimet. Arviolta 1923–1933.

joutsenpaita.jpeg

Urheilupaita patentoidulla irtokauluksella. Arviolta 1935–1940.

IMG_2469

Frakkipaita. Arviolta 1933–1953.

FullSizeRender-2

Kiintokauluksellinen smokkipaita. Esiintyy ainakin yo. merkin kanssa. Arviolta 1937–1954. Merkki osuu luultavasti ajoituksen loppupäähän kirjasimen erilaisuuden ja tekosilkkisen merkkimateriaalin vuoksi. Huom. teksti on painettu, eikä kirjottu, kuten muut.

IMG_2301

Frakkipaita. Arviolta 1953–1962.

FullSizeRender-4.jpg

Selästä napitettava frakkipaita. Arviolta 1953–1962.

IMG_2302

Tekosilkkisolmio. Arviolta 1933–1953. Valmistanut Turun Sateenvarjotehdas ja siksi vuosiluku on 1885.


[1] Åbo Underrättelser, 30.5.1870, no. 82

[2] Isaksson, Å. & Kurt Nordfors. O.y. Paitatehdas Juselius 1865-1945, O.y. Turun Sateenvarjotehdas 1885-1945. Kaksi Suomen talouselämän uraaurtavaa yritystä. Helsinki: Frenckell. 1946.

[3] Etelä-Suomen Sanomat, 14.11.1961, no. 308.

[4] Laakso, Veikko. Turun kaupungin historia 1918-1970. 1.n. Turku: Turun sanomat. 1980. s. 465

[5] Varsinais-Suomen Vartio. 15.1.1925. no. 1.

[6] Varsinais-Suomen Vartio. 1.10.1929. no. 10.

[7] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston arkisto. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Fa I:9.18. Juselius OY, Paitatehdas. 1950.

[8] Suomen patenttirekisteri. 1928. no. 6.

[9] Suomen patenttirekisteri. 1935. no. 6.

[10] Tavaraleimarekisteri. 1934. no. 1.

[11] Tavaraleimarekisteri. 1937. no. 9.

[12] Suomen poliisilehti, 15.12.1937. no. 24.

[13] Suomen poliisilehti, 10.03.1942. no. 5.

[14] Tavaraleimarkisteri. 1937. no. 4.

[15] Tavaraleimarekisteri. 1923. no. 9.

[16] Kansallisarkisto. Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston arkisto. Hinnanvahvistushakemukset ja -päätökset toiminimittäin. Juselius OY, Paitatehdas. 1942.

[17] Tavaraleimarekisteri. 1933. nro. 9.

[18] Kansallisarkisto. PRH. Kaupparekisteristä poistetut. 56.947. O.Y. Paitatehdas Juselius.

5 kommenttia artikkeliin ”O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku

  1. Mammani oli Pietarissa töissä, Turussa oli kysytty nuoria naisia sinne tehtaalle! Tuli pois 1917 vallankumouksen jaloista !

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s