Oy Elmo Ab, Helsinki

IMG_1779.jpg

Mainos Itsenäinen Suomi-lehdessä [1]

Osakeyhtiö Elmo Aktiebolag muodostettiin vuonna 1925. Kauppalehden mukaan yrityksen toimialana oli valmistaa ja kaupata ”kaikkia vaatetusalaan kuuluvia tuotteita” [2]. Ilmoittelun pohjalta näyttää kuitenkin siltä, että Elmo valmisti lähinnä miesten paitoja ja pyjamia. Johtaja oli Lennart Mittler (5.5.1883–?).

Vuonna 1929 Helsingin olympiastadionhankkeelle hankittiin varoja mm. yritysyhteistyön avulla. Erityisen Stadion-merkillä varustetun tuotteen ostamisesta lahjoitettiin osuus suoraan Stadion-hankkeelle. Sopimuksen Stadion Säätiön kanssa tekivät 1920-1930-luvun vaihteessa ainakin Yhdistyneet Villatehtaat, Kahvi Osakeyhtiö, Attilan kenkätehdas, Suomen Lakkitehdas, Porin oluttehdas ja Elmo, jotka saivat tuotteilleen yksinoikeuden Stadion-merkin käyttöön.

Vuonna 1930 Elmo mainosti Ihanne-kaksoiskalvosimia, jotka voitiin kääntää toisen puolen likaantuessa [3].

Liiketaito-lehdessä vuonna 1929 esiteltiin paidan valmistusta Elmon paitatehtaassa. Tehtaassa käytettiin paljon uutta tekniikka. Esimerkiksi paidan kappaleiden osat leikattiin sähköleikkurilla sapluunaa pitkin sekä käytettiin kalvosin-, -napitus ja edustakoneita. Artikkelin mukaan jälkimmäinen ”yhdellä vetäisyllä […] silittää paidan etumuksen sileäksi,” ja kirjoittaja jatkaa, ”kone kuumenee kaasulla ja on siinä hyvin herkät säännöstelyhanat ja lämpömittarit. On tietysti eräänlainen oppi ja säännösten tarkka noudattaminen tarpeen tuon herkän koneen hoidossa, jos mieli [sic] säästyä ikävyyksiltä.” Lehden mukaan Elmossa valmistettiin 9000 paitaa viikossa [4].

Yritys ei ilmeisesti selvinnyt 30-luvun lamasta. Oy Elmo Ab:sta löytyy viimeiset maininnat Kauppalehden protestilistalta ja Suomen kaupparekisteristä vuodelta 1934, joissa esitetään yrityksen vuosihaaste. Pörssiyrityksiä laajasti tutkineen G. Kockin mukaan vuosihaaste ei välttämättä tarkoittanut yhtiön lopettamista mutta useissa tapauksissa se on ainoa säilynyt vihje toiminnan loppumisesta [5, 6, 7].

Yrityksen lakkaamisesta vihjaa myös johtajan siirtyminen uuteen toimeen. Yrityksen johtajana toiminut 47-vuotias Lennart Mittler nimitettiin Helsingin piirin apulaisnimismieheksi vappuna 1930. Vuotta myöhemmin Lennartista tuli Malmin piirin nimismies. Lauttasaaressa asunut poliisimies kuului kunnallisvaltuustoon ja kunnallislautakuntaan [8, 9].

Lassila & Tikanoja alkoi mainostaa paitoja Stadion-nimekkeellä 1930-luvun lopulla (n. 1937). Tämä viittaa siihen, että Elmolla ei enää ollut yksinoikeutta tuotenimen käyttöön paidoissa.

Tehtaan merkkejä tuotteissa

Elmo2930.png

Frakkipaita n. 1929-1930


[1] Itsenäinen Suomi, 8.6.1929, no. 6.

[2] Kauppalehden protestilista, 5.1.1926,  no. 1.

[3] Suomen Sosialidemokraatti, 13.4.1930. no. 101.

[4] Liiketaito. 1929. no. 9.

[5] Pörssitieto: ”Mikä on vuosihaaste?” Saatavilla: www.porssitieto.fi/kirjoitus/vuosihaaste.html. Haettu 20.3.2017

[6] Suomen kaupparekisteri, liite. 1934. no. 4.

[7] Kauppalehden protestilista. 1934. no. 17.

[8] Poliisimies. 15.5.1930. no. 9.

[9] Suomen poliisilehti. 15.5.1933. no. 9

Takki, juhlaunivormun, 1953, O.Y. Suomen Sotilaspukimo, Helsinki

Ajoitus: 21.2.1953

Kangas: Yönsininen villakangas

Napit: Messinki- tai messinkilejeerinkinapit, joissa kuvattuina kruunu ja kirjaimet NJK

Vuorit: Mustat. Hihavuorit valkeaa muuntokuitua kuosiin kudotulla, kahdella erivärisellä raidalla.

paso-1953

Takki kuuluu r. mässdräkt tai engl. mess dress -kategoriaan. Mess jacket on tyypillinen juhlavaate esimerkiksi laivastolle ja se muistuttaa leikkaukseltaan liepeetöntä frakkia.

PASO-1953-F.jpg

(50x) Päällikankaan sidos. Villakuitua.

paso-1953-1

Selkä koostuu neljästä takakappaleesta kuten frakkitakki.

paso-1953-3

Etukappaleet on leikattu hieman frakista poikkeavaan muotoon niin, että takki voidaan napittaa kiinni yhdellä napilla.  Frakkitakkia ei ole leikattu napitettavaksi. Nappien perusteella takki on tehty uusimaalaisen pursiseran Nyländska Jaktklubbenin juhlamenoihin.

paso-1953-2

Nyländska Jaktklubbenilla univormusäännöksiin kuuluu laivan kapteeneille (fartygschef) ett 11mm brett band, bildande en ögla och därunder ett band av 11mm bredd eli 11mm leveä, silmukan muodostava nauha jonka alla toinen 11mm leveä nauha. Hihansuu on halkioton. 

paso-1953-5

Takki on kuulunut tohtori Åke af Forsellesille.

Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

IMG_1498.JPG

Oy Tailor Ab Aleksanterinkatu 15:ssa [1]

Osakeyhtiö Tailor Aktiebolagin yhtiöjärjestys vahvistettiin 18. päivä maaliskuuta 1914. Yhtiön tarkoitukseksi mainittiin vaatetusteollisuuden ja kaupan harjoittaminen. Saman vuoden toukokuussa, 29. päivä, pidettiin yrityksen perustamiskokous Jyväskylässä. Osakepääoma oli 75,000 markkaa [2]

Tailor valmisti miesten ja naisten vaatteita sekä turkkeja Helsingissä.

Tailor vuokrasi huoneistonsa Helsingistä Aleksanterinkatu 15:ssa, jossa varsinainen liiketoiminta alkoi 20.8.1914 vain vajaa kuukausi ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen.

Osakeyhtiö Tailorin perustaneet Matti Arvola ja Frans Isak Kurikka tapasivat toisensa Tampereella 1913 erään lakkitehtaan konkurssihuutokaupassa. Yhdessä Arvola ja Kurikka kehittivät idean Tailorin perustamisesta. Kolmekymppiset Arvola ja Kurikka olivat tähän aikaan molemmat lakkitehtaiden johtajia. Ensin mainittu toimi Jyväskylässä A. Fredriksonin Lakki- Kravatti ja Käsinetehtaalla ja jälkimmäinen Kurikan Lakkitehdas Oy:ssä.

Tailorille sodanjälkeinen taloudellinen tilanne oli vaikea 1920-luvun alussa, kuten Stockmannin asiakaslehti Kuvasteessa kerrotaan vuonna 1939 [3] :

Vuoden 1923 vuosikertomus sisältää valituksia vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, yleisestä lamaannuksesta ja alhaisesta hintatasosta. Kilpailu oli suuri liikkeenharjoittajien kesken ja yleisöllä ei ollut ensinkään tai ainakin vain hyvin vähän rahaa ostoksiin. Se oli pakoitettu hankkimaan kaikkein halvimpia vaatetusalan tuotteita ja turkistavarain myynti laski.

Myös vaatturityöntekijöiden  yleislakot vuonna 1924 ja 1926 toivat liikkeelle ongelmia. Seuraavana vuonna liiketilaa kuitenkin laajennettiin ja 1920-luvun lopulle tultaessa toiminta alkoikin kohentua. Vuonna 1929 Stockmann ehdotti Tailorin liittämistä sen tytäryhtiöksi ja sopimus yhdistymisestä tehtiin 3.9.1929. Marraskuussa 1930 Tailor muutti Stockmannille. Kovat ajat kohtasivat kuitenkin pukimoliikettä uudestaan toisen maailmansodan aikaan. Stockmannilta Tailorin historiasta minulle sähköpostitse kirjoittanut Satu Laurila mainitsi että pula-aikana, vuonna 1945, Tailor ”osti ihmisiltä raakoja kissan ja kaniinin nahkoja vaatteiden turkissomisteiksi.”

tailor1927.jpg

Tailor rekisteröi tämän tavaraleiman vuonna 1927, samoihin aikoihin liike laajentui.

Vuonna 1934 avattiin erikoisosasto virka- ja upseeripukuja varten.

Tailorin asiakkaisiin kuului mm. säveltäjä Jean Sibelius. Minna Kaipaisen [4] mukaan etenkin myöhemmällä iällään Tailor oli luultavasti Sibeliuksen luottovaatettajia. Sibelius teetti Tailorilla ainakin viisi pukua vuosina 1951-1956. Kaipainen arvelee, että että nämä puvut ovat saattaneet olla tilauspukujen sijaan mittapukuja, jotka olivat edellisiä edullisempia.

img_1499

Tailorin työtiloja Stockmannilla [5]

Stockmannin Satu Laurilan mukaan Tailorin jatkaja oli Stockmannin Vestimetric-osasto, joka valmisti mittapukuja. Oy Tailor Ab lopetti luultavasti toimintansa 1960-1970-luvulla. Naisten pukimia valmistanut Stockmannin muotisalonki lopetti toimintansa vuonna 1971.

IMG_1335 (1).jpg

Oy Tailor Ab:n johtaja Matti Arvolan 60-vuotisonnittelu Kangaskauppias-lehdessä vuonna 1943 [6]

Niskamerkkejä:

SASTO-1936-niska.png

1936

IMG_4467

1952

Povilätkiä:

sasto-1936-povi

1936

sasto-1940-povi

1940

IMG_4469

1952


[1] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 24

[2] Esitetty historiaosuus referoitu Tailorin 25-vuotiskertomuksesta. Kuvaste. 1939, nro. 1, s.24-32

[3] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 28

[4] Kaipainen, Minna 2017: ”Sibeliuksen puvut ja pukeutuminen”. Artefactum 8. Helsinki: Artefacta 17.1.2017. Saatavissa http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/8

[5] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 29

[6] Kangaskauppias, 1943, nro. 2, s. 13

Puku, 1940-luku, A. Karvinen, Helsinki

Ajoitus: 1940-luvun loppu

Kangas: Sininen, linnunsilmäkuosinen kampalankavilla

Napit: Alkuperäiset poistettu, housunnapit mustaa muovia vaatturin nimellä varustettuna

Vuorit: Violettia keinokuitua, luultavasti viskoosia. Hihavuorit vaaleaa viskosia, jossa kolmen ryhmissä mustaa raitaa.

IMG_7941.jpg

Kolminappisessa, avokuosisessa vapaa-ajan puvussa on paikkataskut. Rintatasku on leikattu vinoon, mikä on hyvin tyypillistä 50-lukua edeltävissä vaatteissa. Housut (ei kuvissa) ovat vyötärölenkilliset ja matalavyötäröiset.

IMG_7942

Puvun epämuodollisuutta korostaa paikkataskujen ja avokuosisuuden ohella selässä oleva tamppi. Tampit olivat yleisiä erityisesti urheilu- ja vapaa-ajan puvuissa. Takakappaleisiin tehdyt laskokset antavat käyttäjälle hieman enemmän liikkumavaraa.

IMG_7944

IMG_7945

IMG_7946

Vaatturin tähän pukuun tekemät merkinnät valmistusajasta ja omistajasta ovat kuluneet pois. Läheisen tutkinnan perusteella valmistusaika näyttää olleen 1940-luvun lopulla, kuvasta tätä ei erota.

IMG_7949

Hihan vuorikangas on tänä aikana yleisesti esiintyvää tyyppiä.

IMG_7950

IMG_7948

Puvun housunnapit eroavat puvuntakin napeista lähes aina. Niin myös tämän puvun kohdalla. Napit saattoivat olla nimikoituja valmistajan mukaan. Napeissa saattoi usein olla myös yleisempiä tekstejä, kuten SUOMI tai FOR GENTLEMEN. Nämä napit ovat jotain muovimassaa (mitä?). Housunnappien yleinen materiaali oli eri muovien ohella mustaksi lakeerattu metalli.

Takki, irtotakki, 1950-luku, Pukimo T. Järkkä, Helsinki

Kaksirivinen, kaksinappinen. Lovikaulukset. Kaksi läpällistä lantiotaskua.

”Kotikutoinen” vihreä villakangas.

Napit ruskeaa muovia, luujäljitelmää. Nelireikäiset.

Hihavuorit harmaata, paksua puuvillasatiinia, joka osin luultavasti viskoosia.

IMG_7648

IMG_7650.jpg

IMG_7652.jpg

IMG_7651.jpg