Takki, smokin, 1936, Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

Kiitos Janille takin lainasta!

Ajoitus: 20.2.1936

Kangas: Musta kampalankavilla

Napit: Mustaa varhaista muovimassaa, tasapintaiset, nelireikäiset

Vuorit: Mustaa tekosilkkiä. Loimivaltainen, 3-vartinen toimikas. Vuorit vaaleaa tekosilkkiä. Loimivaltainen, 8-vartinen satiini.

Suurennokset 50-kertaisia.

SASTO-1936-1.jpg

Upea esitys smokista. Kauluskäänteet ovat järkälemäisen suuret ja niissä on leveyttä pitkälle napitukseen asti, jota kohden ne myös pyöristyvät. Tämän kaltainen ’mahakas’ kaulusmalli tuli uudelleen suosioon 1970-luvulla. Rintakehän keskelle muodostuva valtava V-muoto voimistaa kavennettua vyötäröä. Muodin mukaan tähän aikaan kauluskäänteitä ei prässätty litteiksi rintakehää vasten, vaan niiden annettiin ’rullata’. Kuvattua takkia ei ole kuitenkaan käsitelty tällä tavalla eli se ei ole ajanmukaisessa asussaan.

SASTO-1936-2.jpg

Myös hartioiden toppaus on korostettua ja lennokasta. Olkapäät nousevat hieman ylöspäin hihasauman kohdalta niin, että hartioiden alueelle muodostuu jännittävä, jopa jousta muistuttava kurvikas kokonaisuus. Takki on tyypillinen esimerkki 1930-luvun pukumuodista, sillä se todella tekee miehen. Puku muovaa kantajastaan harteikkaan adoniksen, jonka ryhti seisoo jäykkänä kuin jousi. Takasauman voisi jopa kuvitella halutessaan nuoleksi.

SASTO-1936-4.jpg

Molemminpuolinen napitus, jotta käyttäjä pystyi halutessaan vaihtamaan napitustyyliä. Kuusisen julkaisemassa Miehen Muoti -lehdessä vuonna 1935 tätä kaksoisnappia pidettiin passéna: ”Se on ollutta ja mennyttä, nykyään on vain yksi nappi.” Seuraavan aukeaman malliesimerkissä on smokissa kuvattuna kuitenkin kaksoisnappi [1].

IMG_1510.jpg

Miehen Muoti 1935.

SASTO-1936-3.jpg

Hihanapit ovat puhtaasti koristeelliset.

SASTO-1936-BF

Suurennos napista.

SASTO-1936-5.jpg

SASTO-1936-6.jpg

SASTO-1936-niska.png

Tämä Tailor-tavaraleima on rekisteröity vuonna 1927.

SASTO-1936-povi.png

Vuosiluku on hieman epäselvä, mutta kyseessä ei voi olla mikään muu kuin vuosi 1936.


[1] Miehen muoti. 1935. 3.

Takki, smokin, 1938, A.V. & S. Hokkanen, Kouvola

Ajoitus: 4.12.1938

Kangas: Musta villakangas, käänteet mustaa silkkisatiinia.

Napit: Varhaista muovimassaa; kaseiinia tai tekohartsia (ks. spektri alla)

Vuorit: Mustaa satiinia, mahdollisesti merseroitua puuvillaa tai viskoosi-puuvilla-sekoitetta. Hihavuorit vaaleaa tekosilkkiä, luultavasti viskoosia.

Suurennokset 50-kertaisia.

PAHO-1938.jpg

PAHO-1938-1

PAHO-1938-4

PAHO-1938-3

 

PAHO-1938-8.jpg

PAHO-1938-7

 

E. Laitinen, Helsinki

IMG_2393.jpg

Ilmoitus Postitorvi-lehdessä v. 1939 [1]

Emil Laitinen oli Helsingissä 1920-1930-luvuilla toiminut vaatturi. Vaatturi-lehdessä vuonna 1910 olevaa lehden asiamiehien listaa koristaa loviisalaisen E. Laitisen nimi. Epäselväksi jää, onko kyseessä sama vaatturi.

Helsingissä Laitisen työhuone sijaitsi useassa eri paikassa eri aikoina, joista tarkempi lista alla. Tiedot on kerätty Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalentereista vuosien 1922–1930 ajalta ja lehti-ilmoittelusta [1, 2, 3]

  • 1922: Engelinaukio 7 A 1
  • 1924: 3 linja 14 A 3
  • 1928: Tehtaankatu 18 A3
  • 1930: Tehtaankatu 18 A3
  • 1938: Tehtaankatu 18 A
  • 1939: Korkeavuorenkatu 24 A

Vuoden 1928 tienoilla, samoihin aikoihin, kun Laitinen on muuttanut Ullanlinnaan Taivaanvuohen kortteliin, ilmestyy myös puhelinnumero 31 497. Tätä numeroa Laitinen käytti ilmoittelussaan ainakin vuoteen 1939 asti.


[1] Postitorvi. 1.8.1939. no. 8-9.

[2] Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri. 1922; 1924; 1928; 1930.

[3] Maanpuolustusnuoriso. 1.5.1938. no. 5.

 

G. Fagerholm, Lahti

IMG_1893

Gustaf Fagerholm Suojeluskuntalaisen Lehdessä v. 1919 [1]

G. Fagerholm oli tamperelais-lahtelainen kauppias jonka kangaskauppa toimi vuosina 1888–1931. Fagerholmin kauppaliike muutettiin osakeyhtiöksi, nimeksi tuli Osakeyhtiö G. Fagerholm, vuonna 1916 [2].

Alkujaan tamperelainen Gustaf Fagerholm syntyi vuonna 1859 ja kuoli Lahdessa vuonna 1927. Fagerholm oli kangasalan ensimmäinen yrittäjä Lahdessa. Fagerholm oli perustanut Tampereella kangas- ja sekatavarakaupan jo 20-vuotiaana [3].

Yrityksen mainosmateriaalin perusteella yritys kauppasi vain kankaita ja vaatevalmistustoiminnasta ei löydy paljon todisteita. Vaatetustyöläinen-lehti antaa olettaa kuitenkin muuta. Lehdessä kuvattiin lahtelaisten vaatetustyöläisten toimintaa vuonna 1916 helmikuussa ”laimeana.” Samassa jutussa mainitaan ylimääräisen kokouksen päätöksestä, jonka johdosta lähetettiin paikallisille vaatetustyönantajille  ”kalliinajan palkankorotuspyyntö,” jolla viitataan luultavasti sesonkiajan korotettuun palkkaan. Lehden mukaan pyyntöön olivat vastanneet korotuksella G. Fagerholm, joka korotti liikkeensä ”I:een luokkaan”. Vaikka yritys mainosti itseään lähinnä kangaskauppana, eikä suurta määrää tietoa yrityksen vaatetoiminnista löydy, voi jutusta päätellä G. Fagerholmin liikkeen valmistaneen kangaskaupan ohella myös vaatteita [4].

Lahden osoitekalenterista vuodelta 1935 löytyy yrityksen historiasta pieni kirjoitus, joka ohessa:

G. Fagerholmin kangaskauppa perustettiin v. 1888. Se alkoi toimintansa kesäkuun 6 P:nä, siis omistajansa nimipäivänä, kelloseppä R. Ojasen talossa Rautatiekadun varrella, nyk. Kauppahotellin paikalla. Toimittuaan täällä kolme vuotta siirrettiin se Aleksanterinkadulle 23 samaan huoneustoon, jossa nyt on Suomal. Maanviljelyskauppa Oy. Tässä jatkui liike 8 vuotta ja kehittyi jo huomattavaksi kangaskaupaksi, joten liikkeelle oli saatava laajemmat tilat. Nyt osti kauppias Fagerholm talon 13 Aleksanterinkadun varrelta ja siirrettiin liike siihen. V. 1909 rakennettiin tontille 3-kerroksinen kivitalo, jossa liike toimi kaikissa kerroksissa. Liikkeen omistajana ja hoitajana toimi alusta lähtien yli 30 vuoden ajan sen perustaja, jonka tarmon ja toiminnan tuloksena liike vähäisestä ja vaatimattomasta alustaan kehittyi alallaan paikkakunnan huomattavimmaksi kangastavara-alan tukku ja hävittäiskaupaksi [sic]. Alkuvuosina sen omistaja kulki markkinoilla ja hevosella ajaen talosta taloon myymässä kangastavaroita, mutta elämänsä viime vuosina tarvitsi hän jo huomattava määrän liikeapulaisiakin. Liike muutettiin osakeyhtiöksi ja jäi G. Fagerholmin kuoleman jälkeen hänen perikuntansa haltuun, mutta joutui sittemmin taloudellisiin vaikeuksiin ja loppui kokonaan. Muistoksi Fagerholmin toimikauden tuloksista jäi perikunnan Aleksanterin- ja Mariankatujen kulmaan rakennuttama upea kivitalo, joka nykyisin kuuluu Liiketalo Osakeyhtiö-nimiselle yhtymälle [5].

Niskamerkkejä

PAFA-tag.jpg

n. 1900


[1] Suojeluskuntalaisen Lehti, 18.12.1919, nro. 25

[2] Registeringstidning för varumärken, 1916, no 611.

[3] Kuka, Mitä, Lahti, Lahden Kaupunginmuseo, http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/henkilot/fagerholm-gustaf/. Haettu 7.3.2017

[4] Vaatetustyöläinen, 1.2.1916, no 1.

[5] Lahden osote- ja ammattikalenteri, 1935.

Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

IMG_1498.JPG

Oy Tailor Ab Aleksanterinkatu 15:ssa [1]

Osakeyhtiö Tailor Aktiebolagin yhtiöjärjestys vahvistettiin 18. päivä maaliskuuta 1914. Yhtiön tarkoitukseksi mainittiin vaatetusteollisuuden ja kaupan harjoittaminen. Saman vuoden toukokuussa, 29. päivä, pidettiin yrityksen perustamiskokous Jyväskylässä. Osakepääoma oli 75,000 markkaa [2]

Tailor valmisti miesten ja naisten vaatteita sekä turkkeja Helsingissä.

Tailor vuokrasi huoneistonsa Helsingistä Aleksanterinkatu 15:ssa, jossa varsinainen liiketoiminta alkoi 20.8.1914 vain vajaa kuukausi ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen.

Osakeyhtiö Tailorin perustaneet Matti Arvola ja Frans Isak Kurikka tapasivat toisensa Tampereella 1913 erään lakkitehtaan konkurssihuutokaupassa. Yhdessä Arvola ja Kurikka kehittivät idean Tailorin perustamisesta. Kolmekymppiset Arvola ja Kurikka olivat tähän aikaan molemmat lakkitehtaiden johtajia. Ensin mainittu toimi Jyväskylässä A. Fredriksonin Lakki- Kravatti ja Käsinetehtaalla ja jälkimmäinen Kurikan Lakkitehdas Oy:ssä.

Tailorille sodanjälkeinen taloudellinen tilanne oli vaikea 1920-luvun alussa, kuten Stockmannin asiakaslehti Kuvasteessa kerrotaan vuonna 1939 [3] :

Vuoden 1923 vuosikertomus sisältää valituksia vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, yleisestä lamaannuksesta ja alhaisesta hintatasosta. Kilpailu oli suuri liikkeenharjoittajien kesken ja yleisöllä ei ollut ensinkään tai ainakin vain hyvin vähän rahaa ostoksiin. Se oli pakoitettu hankkimaan kaikkein halvimpia vaatetusalan tuotteita ja turkistavarain myynti laski.

Myös vaatturityöntekijöiden  yleislakot vuonna 1924 ja 1926 toivat liikkeelle ongelmia. Seuraavana vuonna liiketilaa kuitenkin laajennettiin ja 1920-luvun lopulle tultaessa toiminta alkoikin kohentua. Vuonna 1929 Stockmann ehdotti Tailorin liittämistä sen tytäryhtiöksi ja sopimus yhdistymisestä tehtiin 3.9.1929. Marraskuussa 1930 Tailor muutti Stockmannille. Kovat ajat kohtasivat kuitenkin pukimoliikettä uudestaan toisen maailmansodan aikaan. Stockmannilta Tailorin historiasta minulle sähköpostitse kirjoittanut Satu Laurila mainitsi että pula-aikana, vuonna 1945, Tailor ”osti ihmisiltä raakoja kissan ja kaniinin nahkoja vaatteiden turkissomisteiksi.”

tailor1927.jpg

Tailor rekisteröi tämän tavaraleiman vuonna 1927, samoihin aikoihin liike laajentui.

Vuonna 1934 avattiin erikoisosasto virka- ja upseeripukuja varten.

Tailorin asiakkaisiin kuului mm. säveltäjä Jean Sibelius. Minna Kaipaisen [4] mukaan etenkin myöhemmällä iällään Tailor oli luultavasti Sibeliuksen luottovaatettajia. Sibelius teetti Tailorilla ainakin viisi pukua vuosina 1951-1956. Kaipainen arvelee, että että nämä puvut ovat saattaneet olla tilauspukujen sijaan mittapukuja, jotka olivat edellisiä edullisempia.

img_1499

Tailorin työtiloja Stockmannilla [5]

Stockmannin Satu Laurilan mukaan Tailorin jatkaja oli Stockmannin Vestimetric-osasto, joka valmisti mittapukuja. Oy Tailor Ab lopetti luultavasti toimintansa 1960-1970-luvulla. Naisten pukimia valmistanut Stockmannin muotisalonki lopetti toimintansa vuonna 1971.

IMG_1335 (1).jpg

Oy Tailor Ab:n johtaja Matti Arvolan 60-vuotisonnittelu Kangaskauppias-lehdessä vuonna 1943 [6]

Niskamerkkejä:

SASTO-1936-niska.png

1936

IMG_4467

1952

Povilätkiä:

sasto-1936-povi

1936

sasto-1940-povi

1940

IMG_4469

1952


[1] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 24

[2] Esitetty historiaosuus referoitu Tailorin 25-vuotiskertomuksesta. Kuvaste. 1939, nro. 1, s.24-32

[3] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 28

[4] Kaipainen, Minna 2017: ”Sibeliuksen puvut ja pukeutuminen”. Artefactum 8. Helsinki: Artefacta 17.1.2017. Saatavissa http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/8

[5] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 29

[6] Kangaskauppias, 1943, nro. 2, s. 13

H. Mäkinen, Hamina

IMG_1046.jpg

H. Mäkisen liikkeen reklaami 25.4.1903 Koitar-lehdessä [7].

Kunnallisraatimies Hiskias Mäkinen (20.5.1878–?) oli Mäntyharjussa syntynyt vaatturimestari, joka teki elämäntyönsä Haminassa ja jonne tämä perusti oman liikkeensä Vaatturi-lehden mukaan vuonna 1904. Mäkisen ensimmäiset reklaamit toiminnastaan kuitenkin esiintyvät jo vuonna 1903 Koitar-sanomalehdessä [7]. Vaatturi-lehti julkaisi vuonna 1928 lehdessään kirjoituksen Mäkisen 50-vuotispäivän kunniaksi, jossa käydään läpi tämän siihenastisia saavutuksia. Kirjoituksesta selviää vaatturimestarin olleen ahkera järjestötoimija: Hiskias Mäkinen vaikutti mm. kaupunginvaltuustossa, erilaisissa lautakunnissa, Käsityö- ja Tehdasyhdistyksessä, Haminan VPK:ssa, Haminan Säästöpankissa, Haminan suojelukunnassa ja olipa hän vielä yksi Kymenlaakson Ilmapuolustusyhdistyksen perustajajäseniä [1]. Olen liittänyt koko kirjoituksen alle luettavaksi.

img_1038-1

Kirjoitus Vaatturi-lehdessä vuonna 1928 [1]

Uransa alkutaipaleella, vuonna 1903, räätäli Mäkinen teki ilmeisen yllättäen matkan Amerikkaan. Tänä aikana Mäkinen oli Haminan Työväenyhdistyksen rahastonhoitaja, jonka tilit olivat matkan aikaan selvittämättä:

Mainittujen tilien kertoo hän hävinneen aikaisemmin asuntoa muuttaessaan. Muuten kuuluu hra Mäkinen ennen lähtöään käyneen ahkerasti lainailemassa rahoja ja on myöskin onnistunut joiltakin tuttaviltaan niitä saamaan [5].

Jupakan johdosta Haminan työväenyhdistys syyskuussa moitti julkisesti Mäkisen toimintaa Vaatturi-lehdessä [6]. Epäilyttävästä toiminnastaan huolimatta Mäkinen jatkoi useiden järjestöjen eri toimissa koko loppuelämänsä kaikesta päätellen ansiokkaasti.

Räätälimestari H. Mäkisen liike joutui vuonna 1908 konkurssiin, jonka valvonnasta uutisoitiin Haminan Sanomissa 28.1.1908. Konkurssihuutokauppa käytiin 13. helmikuuta [9, 10]. Saman vuoden toukokuussa Mäkinen oli perustamassa uutta liikettään, sillä tämä ilmoitti Työmies-lehdessä palkkaavansa räätälin. Tässä mainoksessa tavataan ensi kertaa Mäkisen liikkeellä oma puhelinnumero [11].

Vuonna 1920 Mäkisen liike teki jo kauppaa myös kankailla ja naisten vaatteilla [12].

H. Mäkinen jättäytyi vaatturintoimestaan vuonna 1937 mutta liike jäi jatkamaan toimintaansa – tosin osakeyhtiömuotoisena. Vaatturi Jalmari Hohteri, joka oli työskennellyt Mäkisen liikkeessä kymmenen vuotta, valittiin liikkeen johtajaksi [4, 15].

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että H. Mäkisen kaima aloitti vaatturitoimintansa Päijät-Hämeessä Kärkölän kirkonkylässä vuonna 1949 [14].

Tunnettuja puhelinnumeroita ja osoitteita

  • 1904: ”Entisessä tohtori Ek’in sairalassa rukoushuoneen vieressä [7].”
  • 1905: Kansallis-Osakepankin talo [8]
  • 1908: Puhelin: 180 [9]
  • 1928: Puhelin: 180 [13]
  • 1935: Puhelin: 1180 [ks. kuva alla]

Niskamerkkejä

IMG_7845

1935

Povilätkiä

IMG_7848

21.12.1935


[1] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.06.1928, nro 6, s. 10

[2] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.12.1938, nro 12, s. 5

[3] Kuusisen uutiset, 01.09.1933, nro 31, s. 11.

[4] Kuusisen uutiset, 01.06.1938, nro 3, s. 11

[5] Vaatturi: pukuteollisuuden harjottajain äänenkannattaja, 01.09.1903, nro 9, s. 6

[6] Vaatturi: pukuteollisuuden harjottajain äänenkannattaja, 01.10.1903, nro 10, s. 4

[7] Koitar, 25.04.1903, no 45, s. 4

[8] Koitar, 22.07.1905, n0 80, s. 1

[9] Haminan Sanomat, 28.01.1908, nro 10, s. 2

[10] Haminan Sanomat, 08.02.1908, no 15, s. 4

[11] Työmies, 20.05.1908, no 115, s. 4

[12] Haminan Lehti, 24.08.1920, no 93, s. 4

[13] Suomen Sosialidemokraatti, no 249, s. 8

[14] Etelä-Suomen Sanomat, no 113, s. 8

[15] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, nro 9, s. 13

A. V. & S. Hokkanen, Kouvola

img_0991

Kouvolan Sanomat, 02.09.1914 [1]

img_1006

A.V. Hokkasen nekrologi Vaatturi-lehdessä vuonna 1943 [9]

Antti Vilhelm Hokkanen (4.11.1882–9.1.1943) oli Kouvolassa toiminut räätäli. Hänen veljensä Tuomas Hokkanen (7.8.1895–?) ja poikansa Sulo Hokkanen (?–1960) toimivat myös alalla, joista jälkimmäinen jatkoi isänsä liikettä yksin tämän jäätyä eläkkeelle. Antti V. Hokkanen menehtyi sydänhalvaukseen vuonna 1943 [3, 5, 10]. Antti Vilhelm Hokkanen perusti liikkeensä Kouvolaan v. 1905 [12].

Antti V. Hokkanen ja Sulo Hokkanen olivat osakkaita samassa räätäliliikkeessä Kouvolassa ainakin 1930-luvun alusta – ensimmäinen löytämäni maininta A. V. & S. Hokkasesta on vuodelta 1931 [6] – vuoteen 1939. Tänä vuonna A.V. & S. Hokkanen mainostivat vielä Suomen aliupseeri -julkaisussa [7].

img_0994

Kuusisen uutisissa vuonna 1934 annettiin pieni silmäys Hokkasen vaatturisuvun jäseniin [3].

Kuitenkin Suomen kaupparekisteri -julkaisussa rekisteritunnuksella 89,586 vuonna 1940 ilmoitetaan Sulo Ilmari Hokkasen perustaneen vaatturiliikkeensä Kouvolan kauppalaan [11]. Tänä vuonna voidaan olettaa hänen isänsä jääneen eläkkeelle ja pojan ottaneen ohjat omiin käsiinsä. Sulon liike oli etunenässä siviili- ja sotilaspukimo [12, 13].

Tuomas Hokkanen ja Sulo Hokkanen toimivat molemmat Suomen Vaatturiliikkeenharjoittajain Keskusliiton Kymenlaakson jäsenyhdistyksessä. Vaatturi-lehdessä [4] mainitaan, että 24.2.1944 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan pestiä valittiin jatkamaan T. Hokkanen ja sihteerin S. Hokkanen. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena voi mainita sen, että ”raatimies H. Mäkinen” toimi vuosikokouksen puheenjohtajana ja hänet valittiin myös johtokuntaan keskusliiton asiamieheksi. Artikkeliin hänestä voi tutustua täällä. Samaiseen johtokuntaan valittiin myös A. Teikari, joka on luultavasti sukua jo käsittelemällemme J. Teikarille.

Tuomas Hokkanen toimi ainakin Kuusankoskella ja Kouvolassa. Ensimmäinen löytämäni mainos hänen toiminnastaan löytyy vuoden 1919 Kouvolan Sanomista [8].

Hokkasten vaatekauppa jatkoi radallaan, kun Muotitalo Hokkanen perustettiin vuonna 1955. Liike lakkautettiin vuoden alussa 2016 [12]. Radio Suomi Kotka haastatteli lakkauttamisen tiimoilta Sulo Hokkasen poikaa, kauppaneuvos Ilmari Hokkasta. Haastattelu on kuunneltavissa täällä.


[1] Kouvolan Sanomat, 02.09.1914, nro 35, s.1

[2] Kouvolan Sanomat, 19.10.1910, nro 42, s.1

[3] Kuusisen uutiset, 01.05.1934, nro 36, s. 5

[4] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.03.1944, nro 3, s.12

[5] Kuusisen uutiset, 01.03.1943, nro 1-2, s. 16

[6] Suomen aliupseeri, 01.12.1931, nro 23-24, s. 66

[7] Suomen aliupseeri, 10.11.1939, nro 20, s. 36

[8] Kouvolan Sanomat, 11.11.1919, nro 86, s. 4

[9] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.01.1943, nro 1, s. 14

[10] Etelä-Suomen Sanomat, 26.03.1960, nro 84, s. 11

”Varajäseniksi kunnan metsälautakuntaan edesmenneen Sulo Hokkasen tilalle valittiin majuri Arttur Kalpamaa…”

[11] Suomen kaupparekisteri: virallisen lehden liite, 01.01.1940, nro 20, s. 21

[12] Radio Suomi Kotka: Muotitalo Hokkanen lopettaa vaatteiden vähittäiskaupan. Kirsi Partanen. 15.1.2016. http://areena.yle.fi/1-3255332 (haettu 2.12.2016)

[13] Suomen Sotilas, 30.09.1943, nro 18, s.31

P. Leimeri, Tampere

IMG_7966_n.jpg

Mainos Pohjois-Hämeen Vartiossa vuonna 1942 [1]

Yritys P. Leimeri mainitaan Suomen kaupparekisteri -julkaisun liitteessä numero 7 vuonna 1931. Sen mukaan Tampereen kaupungissa toimiva Paavo Viljam Leimerin osakeyhtiö tekee kauppaa ”naisten ja miesten valmiiden vaatteiden ja hattujen” parissa [2]. Osakeyhtiön hallituksessa toisena jäsenenä, prokurana, on toiminut Sigrid Leimeri [3].

Yritys on toiminut ainakin 1930-1940-luvuilla.

Tunnettuja puhelinnumeroita ja osoitteita

  • 1936: Hämeenkatu 9. Puhelin: 2330 [4]
  • 1939: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 [5]
  • 1948: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 ja 3755 [6]

Niskamerkkejä

IMG_7907

1930-luku


[1] Pohjois-Hämeen Vartio, 1.11.1942, no 11-12

[2] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 7. 01.01.1931.

[3] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 12. 01.01.1933.

[4] Tampereen osoitekalenteri 1936

[5] Tampereen osoitekalenteri 1939

[6] Maaseudun Tulevaisuus, 27.05.1948. No. 57.

Päällystakki, 1930-luku, P. Leimeri, Tampere

Ajoitus: 1930-luku

Kangas: Erittäin paksu, sininen villakangas

Napit: Mustaa massaa, varhaista muovia. Pinnassa erittäin tiheä ja pieni kuviointi

Vuorit: Diagonaaliraitaista kangassekoitetta. Koostumus epäselvä, mahdollisesti osin silkkiä. Pomsisidos?

PALEI.jpg

Hyvin leveät ja massiiviset kauluskäänteet ovat tyypillinen 30-luvun piirre. Tämän takin pystykuosiset liepeet ovat täysin vaakasuorassa. Myös rintataskua harvemmin näkee miesten päällysvaatteissä. Tässä sellainen kuitenkin on ja ajalle tyypilliseen tapaan vinoon leikattuna. Kuva: Marco Melander.

PALEI1.jpg

Takin vyötärö on leikattu istumaan napakasti. Kuva: Marco Melander.

IMG_7907

Takin niskamerkki: P. Leimeri O.Y. Tampere

IMG_7911

Napin sisäkehää koristaa hyvin hienovarainen kuviointi

PALEI2.jpg

IMG_7910

Monissa 1930-luvun päällystakeissa näkee tätä mustaa hihavuorta

IMG_7909

Vuorikankaan koostumus on vielä hieman auki.

Takki, virkapuvun, 1938, Englantilainen Räätälinliike, Turku

Ajoitus: 19.7.1938

Kangas: Musta kampalankavilla ”diagonaalia”

Napit: Tummat, materiaalista ei varmuutta, mahdollisesti varhaista muovia tai muuta massaa. Koristeltu kruunatulla vaakunalla, jota ympäröi tammiseppele. Turun, Porin ja Ahvenanmaan läänin vaakuna. Lääni lakkautettiin v. 1918. Hihansuissa sama vaakuna, mutta napit on valmistettu eri materiaalista.

Vuorit: Tummaa kangasta, jossa luultavasti silkkiä. Kuosissa diagonaaliraidoitus. Hihavuoret vaaleat, joissa sinistä raitaa kolmen ryhmissä. Kompositio epävarma, sisältäen mahdollisesti puuvillaa.

IMG_7885

Kuosi on tyypillinen ajalle. Onko kyseessä nimismiehen virka- tai juhlapuku? Jos tiedät pukutyypistä enemmän, lähetä meille sähköpostia tai kirjoita viesti kommenttikenttään!

IMG_7886

IMG_7892

IMG_7896

Takki on kuulunut tuomarille, jonka nimi on epäselvä. Tämän tyypin virkapuvun käytöstä ja historiallisesta kontekstista kuulisin mieluusti lisää!

IMG_7888

Erikoisen tästä napista tekee se, että vaakunassa kuvattua lääniä ei ole ollut tämän takin tekohetkellä kahteenkymmeneen vuoteen. Onko napit uusiokäytetty vanhasta takista, vai onko vaatturi käyttänyt ylijäämää?

IMG_7901

Nappi on värjättyä massaa. Kulumista selviää, että materiaali on vaalean rusehtavaa. Napin selkäpuolella nähdään työstöjälkiä.

IMG_7891

Myös nämä uudemmasta materiaalista tehdyt napit on koristeltu samalla vaakunalla.

IMG_7893

IMG_7894