Kirjoittaja: vaatturitietokanta

Takki, smokin, 1940, Stockmann Tailor, Helsinki

vaatturitietokanta 1940-luku, Oy Tailor Ab, Stockmann, Vaateliikkeet, Vaatturit, Yleinen Jätä kommentti

Kiitos Janille takin lainasta!

Ajoitus: 10.12.1940

Kangas: Musta villakangas jossa kuosiinkudottua pystyraitaa, käänteet mustaa silkkisatiinia.

Napit: Varhaista muovia.

Vuorit: Mustaa palttinasidoksista muuntokuitua. Hihavuorit muuntokuituista satiinia.

SASTO-1940.jpg

Tässä vuoden 1940 takissa on jo pienemmät kauluskäänteet kuin 1930-luvulla, vaikka siluetti muuten näyttää hyvin samanlaiselta. Aggressiivinen pystykuosinen lievemalli on silti vielä leveähkö. Voimakkaat olkatoppaukset. Takin leikkaus on erittäin tasapainoinen; kaikki osat ovat tasapainossa.

sasto-1940-f

50X: Päällikankaassa on kuosiin kudottu pystyraita. Sidos tuntuu vaikealta selvittää jopa suurennoksesta.

sasto-1940-1

Vyötärö on selvästi nipistetty. Halkioita ei tässäkään takissa ole. Kangas on hieman ohuempaa ja helpommin rypyttyvää, kuin vanhemmissa ja vastaavasti uudemmissa takeissa. Sota-ajan säännöstely on luultavasti vaikuttanut laatukankaan hankintaan.

sasto-1940-3

Takki on yksirivinen, yksinappinen. Liepeen toisella puolella olevalla napilla voi takin napittaa vaihtoehtoisella tavalla.

50X: Liepeen silkkikangas on luultavasti hyvin hienoa loimipomsia, eli satiinia.
50X: Nappi on varhaista muovia ja se on alkanut näyttää hajoamisen merkkejä.
napit_sasto_1940

Napista otettu FTIR-käyrä. Tuloksen analyysi vielä vaiheessa.

sasto-1940-2

Takissa on tyypillisesti kannettomat napinläpitaskut.

sasto-1940-4

Takissa vuorikankaat tuntuvat aavistuksen modernimmilta kuin 1930-luvun takeissa.

50X: Hihavuorikangas näyttäisi olevan nelivartista loimipomsia kuosiin kudotulla raidalla. Kuitu on luultavasti muuntokuitua.
50X: Vuorikankaassa on palttinasidos. Kangas on luultavasti muuntokuitua.

sasto_1940_fsl_FTIR.jpg

Hihavuorikankaasta otettu FTIR-spektri. Vertailukohtana käytetty viskoosin spektri näyttäisi olevan sen kanssa yhdenmukainen [1]

SASTO-1940-povi.jpg

[1] http://lisa.chem.ut.ee/IR_spectra/textile-fibres/viscose/

Ensimmäiset FTIR-näytteet

vaatturitietokanta FTIR, Uutiset, Yleinen Jätä kommentti

Sain eilen ensimmäiset FTIR-tulokset napeista, jotka kuuluvat 1920-1940-lukujen smokkitakkeihin. Kaikenkaikkiaan näytteet otettiin yhteensä kahdeksasta napista. FTIR on infrapunaspektrometri ja sen avulla voidaan tunnistaa orgaanisten yhdisteiden koostumuksia.

img_0167-jpg

FTIR-spektrometri ja kangasnäyte

Näyte puristetaan kuvassa näkyvien osien väliin ja kone piirtää näkemästään käyrän. Kiitos Metropolia-ammattikorkeakoulun konservointilinjalle mahdollisuudesta käyttää laitetta!

napit_kaikki

Nyt alkaakin tulosten analysointi, joka ei ole ihan helppoa! Ainakin äkkiseltään näyttäisi siltä, että vuoden 1940 takissa oleva nappi on selvästi eri materiaalia kuin muut. Muissakin on toki eroja, mutta ne ovat jonkin verran pienempiä. Luultavasti joudun konsultoimaan analysoinnissa todellisia FTIR-osaajia.

napit_sasto_1940

SASTO-1940-BF.jpg

Tämä nappi on selvästi kärsinyt ajan hampaasta. 50x suurennos 1940-luvun napista.

Oy Tailor Ab (Stockmann), Helsinki

vaatturitietokanta 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku, Helsinki, Liikesivut, Oy Tailor Ab, Stockmann, Vaateliikkeet, Vaatturit, Yleinen Jätä kommentti

IMG_1498.JPG

Oy Tailor Ab Aleksanterinkatu 15:ssa [1]

Osakeyhtiö Tailor Aktiebolagin yhtiöjärjestys vahvistettiin 18. päivä maaliskuuta 1914. Yhtiön tarkoitukseksi mainittiin vaatetusteollisuuden ja kaupan harjoittaminen. Saman vuoden toukokuussa, 29. päivä, pidettiin yrityksen perustamiskokous Jyväskylässä. Osakepääoma oli 75,000 markkaa [2]

Tailor valmisti miesten ja naisten vaatteita sekä turkkeja Helsingissä.

Tailor vuokrasi huoneistonsa Helsingistä Aleksanterinkatu 15:ssa, jossa varsinainen liiketoiminta alkoi 20.8.1914 vain vajaa kuukausi ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen.

Osakeyhtiö Tailorin perustaneet Matti Arvola ja Frans Isak Kurikka tapasivat toisensa Tampereella 1913 erään lakkitehtaan konkurssihuutokaupassa. Yhdessä Arvola ja Kurikka kehittivät idean Tailorin perustamisesta. Kolmekymppiset Arvola ja Kurikka olivat tähän aikaan molemmat lakkitehtaiden johtajia. Ensin mainittu toimi Jyväskylässä A. Fredriksonin Lakki- Kravatti ja Käsinetehtaalla ja jälkimmäinen Kurikan Lakkitehdas Oy:ssä.

Tailorille sodanjälkeinen taloudellinen tilanne oli vaikea 1920-luvun alussa, kuten Stockmannin asiakaslehti Kuvasteessa kerrotaan vuonna 1939 [3] :

Vuoden 1923 vuosikertomus sisältää valituksia vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, yleisestä lamaannuksesta ja alhaisesta hintatasosta. Kilpailu oli suuri liikkeenharjoittajien kesken ja yleisöllä ei ollut ensinkään tai ainakin vain hyvin vähän rahaa ostoksiin. Se oli pakoitettu hankkimaan kaikkein halvimpia vaatetusalan tuotteita ja turkistavarain myynti laski.

Myös vaatturityöntekijöiden  yleislakot vuonna 1924 ja 1926 toivat liikkeelle ongelmia. Seuraavana vuonna liiketilaa kuitenkin laajennettiin ja 1920-luvun lopulle tultaessa toiminta alkoikin kohentua. Vuonna 1929 Stockmann ehdotti Tailorin liittämistä sen tytäryhtiöksi ja sopimus yhdistymisestä tehtiin 3.9.1929. Marraskuussa 1930 Tailor muutti Stockmannille. Kovat ajat kohtasivat kuitenkin pukimoliikettä uudestaan toisen maailmansodan aikaan. Stockmannilta Tailorin historiasta minulle sähköpostitse kirjoittanut Satu Laurila mainitsi että pula-aikana, vuonna 1945, Tailor ”osti ihmisiltä raakoja kissan ja kaniinin nahkoja vaatteiden turkissomisteiksi.”

tailor1927.jpg

Tailor rekisteröi tämän tavaraleiman vuonna 1927, samoihin aikoihin liike laajentui.

Vuonna 1934 avattiin erikoisosasto virka- ja upseeripukuja varten.

Tailorin asiakkaisiin kuului mm. säveltäjä Jean Sibelius. Minna Kaipaisen [4] mukaan etenkin myöhemmällä iällään Tailor oli luultavasti Sibeliuksen luottovaatettajia. Sibelius teetti Tailorilla ainakin viisi pukua vuosina 1951-1956. Kaipainen arvelee, että että nämä puvut ovat saattaneet olla tilauspukujen sijaan mittapukuja, jotka olivat edellisiä edullisempia.

img_1499

Tailorin työtiloja Stockmannilla [5]

Stockmannin Satu Laurilan mukaan Tailorin jatkaja oli Stockmannin Vestimetric-osasto, joka valmisti mittapukuja. Oy Tailor Ab lopetti luultavasti toimintansa 1960-1970-luvulla. Naisten pukimia valmistanut Stockmannin muotisalonki lopetti toimintansa vuonna 1971.

IMG_1335 (1).jpg

Oy Tailor Ab:n johtaja Matti Arvolan 60-vuotisonnittelu Kangaskauppias-lehdessä vuonna 1943 [6]

Niskamerkkejä:

SASTO-1936-niska.png

1936

IMG_4467

1952

Povilätkiä:

sasto-1936-povi

1936

sasto-1940-povi

1940

IMG_4469

1952

[1] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 24

[2] Esitetty historiaosuus referoitu Tailorin 25-vuotiskertomuksesta. Kuvaste. 1939, nro. 1, s.24-32

[3] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 28

[4] Kaipainen, Minna 2017: ”Sibeliuksen puvut ja pukeutuminen”. Artefactum 8. Helsinki: Artefacta 17.1.2017. Saatavissa http://www.artefacta.fi/tutkimus/artefactum/8

[5] Kuvaste. 1939, nro. 1, s. 29

[6] Kangaskauppias, 1943, nro. 2, s. 13

Takki, smokin, 1929, J. Teikari, Kouvola

vaatturitietokanta 1920-luku, 1929, J. Teikari, Kirjotut napit, Kouvola, Smokki, Vaatturit, Yleinen Jätä kommentti

Kiitos Janille tämän takin lainaamisesta!

Ajoitus: 3.11.1929

Kangas: Musta villabarathea, käänteet mustaa silkkiä diagonaalikuviolla.

Napit: Päällystetyt mustalla silkillä.

Vuorit: Vuori musta, kuusivartinen pomsi. Luultavasti silkkiä. Hihavuorit pomsisidoksiset, luultavasti puuvillaa. Kankaaseen painettu hopeinen raita.

Kankaista on otettu kuitunäytteet. Päivitän artikkelin, kun analyysi näytteistä valmistuu.

Suurennokset ovat 50-kertaisia. Kuvat vaatteista: Marco Melander. Napauta kuvaa suurentaaksesi.

SATEI-1929.jpg

Liepeissä hillitty pystykuosi. Käänteet ovat jo melko leveät näin 20-luvun lopulla. 1930-luvun takeissa liepeet eivät kuitenkaan ole yleensä näin pitkiä. Kannettomat napinläpitaskut lantiolla. Rintatasku on leikattu aavistuksen vinoon ja sen kulmat ovat pyöristetyt.

satei-1929-1

Ei halkioita, mikä on tyypillistä.

satei-1929-3

Napit on päällystetty silkkilangalla.

Hopsack toimikas -sidoksinen, yleisesti juhlatamineissa käytetty villabarathea-kangas.
Silkkipäällysteiset napit
satei-1929-4

Liepeen kääntöpuolella on toinen nappi, jolla takin liepeet voi kiinnittää ”pussausasentoon”. Varmuutta ei ole, onko nappi alkuperäinen vai myöhempi lisäys.

sate-1929-flf

Liepeen tiheäsidoksinen silkkikangas jossa diagonaalinen kuvio. Yksittäisiä lankoja on vaikea erottaa suurennoksesta huolimatta. Mikähän sidos mahtaa olla kyseessä? Diagonaali kuvio viittaisi toimikkaaseen.

satei-1929-2

SATEI-1929-6.jpg

Vuorikangas on karheaa ja kestävän oloista, käsituntuma jopa villainen. Siinä on kuitenkin silkkimäinen kiilto. Hihavuori tuntuu puuvillalle.

Hihavuorikankaassa oleva hopeinen raita on painettu kankaaseen. Nelivartinen pomsisidos.
Vuorikangas on kuusivartinen kudepomsi eli satiini. Kudelangat ovat hyvin paksuja.

SATEI-1929-7.jpg

satei-1929-5

H. Mäkinen, Hamina

vaatturitietokanta 1900-luku, 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, 1935, H. Mäkinen, Liikesivut, Vaatturit, Yleinen 1 kommentti
Karikatyyri vuodelta 1933 [3]
Sivuprofiili Vaatturi-lehdessä [2]

IMG_1046.jpg

H. Mäkisen liikkeen reklaami 25.4.1903 Koitar-lehdessä [7].

Kunnallisraatimies Hiskias Mäkinen (20.5.1878–?) oli Mäntyharjussa syntynyt vaatturimestari, joka teki elämäntyönsä Haminassa ja jonne tämä perusti oman liikkeensä Vaatturi-lehden mukaan vuonna 1904. Mäkisen ensimmäiset reklaamit toiminnastaan kuitenkin esiintyvät jo vuonna 1903 Koitar-sanomalehdessä [7]. Vaatturi-lehti julkaisi vuonna 1928 lehdessään kirjoituksen Mäkisen 50-vuotispäivän kunniaksi, jossa käydään läpi tämän siihenastisia saavutuksia. Kirjoituksesta selviää vaatturimestarin olleen ahkera järjestötoimija: Hiskias Mäkinen vaikutti mm. kaupunginvaltuustossa, erilaisissa lautakunnissa, Käsityö- ja Tehdasyhdistyksessä, Haminan VPK:ssa, Haminan Säästöpankissa, Haminan suojelukunnassa ja olipa hän vielä yksi Kymenlaakson Ilmapuolustusyhdistyksen perustajajäseniä [1]. Olen liittänyt koko kirjoituksen alle luettavaksi.

img_1038-1

Kirjoitus Vaatturi-lehdessä vuonna 1928 [1]

Uransa alkutaipaleella, vuonna 1903, räätäli Mäkinen teki ilmeisen yllättäen matkan Amerikkaan. Tänä aikana Mäkinen oli Haminan Työväenyhdistyksen rahastonhoitaja, jonka tilit olivat matkan aikaan selvittämättä:

Mainittujen tilien kertoo hän hävinneen aikaisemmin asuntoa muuttaessaan. Muuten kuuluu hra Mäkinen ennen lähtöään käyneen ahkerasti lainailemassa rahoja ja on myöskin onnistunut joiltakin tuttaviltaan niitä saamaan [5].

Jupakan johdosta Haminan työväenyhdistys syyskuussa moitti julkisesti Mäkisen toimintaa Vaatturi-lehdessä [6]. Epäilyttävästä toiminnastaan huolimatta Mäkinen jatkoi useiden järjestöjen eri toimissa koko loppuelämänsä kaikesta päätellen ansiokkaasti.

Räätälimestari H. Mäkisen liike joutui vuonna 1908 konkurssiin, jonka valvonnasta uutisoitiin Haminan Sanomissa 28.1.1908. Konkurssihuutokauppa käytiin 13. helmikuuta [9, 10]. Saman vuoden toukokuussa Mäkinen oli perustamassa uutta liikettään, sillä tämä ilmoitti Työmies-lehdessä palkkaavansa räätälin. Tässä mainoksessa tavataan ensi kertaa Mäkisen liikkeellä oma puhelinnumero [11].

Vuonna 1920 Mäkisen liike teki jo kauppaa myös kankailla ja naisten vaatteilla [12].

H. Mäkinen jättäytyi vaatturintoimestaan vuonna 1937 mutta liike jäi jatkamaan toimintaansa – tosin osakeyhtiömuotoisena. Vaatturi Jalmari Hohteri, joka oli työskennellyt Mäkisen liikkeessä kymmenen vuotta, valittiin liikkeen johtajaksi [4, 15].

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että H. Mäkisen kaima aloitti vaatturitoimintansa Päijät-Hämeessä Kärkölän kirkonkylässä vuonna 1949 [14].

Tunnettuja puhelinnumeroita ja osoitteita

  • 1904: ”Entisessä tohtori Ek’in sairalassa rukoushuoneen vieressä [7].”
  • 1905: Kansallis-Osakepankin talo [8]
  • 1908: Puhelin: 180 [9]
  • 1928: Puhelin: 180 [13]
  • 1935: Puhelin: 1180 [ks. kuva alla]

Niskamerkkejä

IMG_7845

1935

Povilätkiä

IMG_7848

21.12.1935

[1] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.06.1928, nro 6, s. 10

[2] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.12.1938, nro 12, s. 5

[3] Kuusisen uutiset, 01.09.1933, nro 31, s. 11.

[4] Kuusisen uutiset, 01.06.1938, nro 3, s. 11

[5] Vaatturi: pukuteollisuuden harjottajain äänenkannattaja, 01.09.1903, nro 9, s. 6

[6] Vaatturi: pukuteollisuuden harjottajain äänenkannattaja, 01.10.1903, nro 10, s. 4

[7] Koitar, 25.04.1903, no 45, s. 4

[8] Koitar, 22.07.1905, n0 80, s. 1

[9] Haminan Sanomat, 28.01.1908, nro 10, s. 2

[10] Haminan Sanomat, 08.02.1908, no 15, s. 4

[11] Työmies, 20.05.1908, no 115, s. 4

[12] Haminan Lehti, 24.08.1920, no 93, s. 4

[13] Suomen Sosialidemokraatti, no 249, s. 8

[14] Etelä-Suomen Sanomat, no 113, s. 8

[15] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, nro 9, s. 13

A. V. & S. Hokkanen, Kouvola

vaatturitietokanta 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, A.V. & S. Hokkanen, H. Mäkinen, Liikesivut, Vaatturit, Yleinen Jätä kommentti

img_0991

Kouvolan Sanomat, 02.09.1914 [1]

img_1006

A.V. Hokkasen nekrologi Vaatturi-lehdessä vuonna 1943 [9]

Antti Vilhelm Hokkanen (4.11.1882–9.1.1943) oli Kouvolassa toiminut räätäli. Hänen veljensä Tuomas Hokkanen (7.8.1895–?) ja poikansa Sulo Hokkanen (?–1960) toimivat myös alalla, joista jälkimmäinen jatkoi isänsä liikettä yksin tämän jäätyä eläkkeelle. Antti V. Hokkanen menehtyi sydänhalvaukseen vuonna 1943 [3, 5, 10]. Antti Vilhelm Hokkanen perusti liikkeensä Kouvolaan v. 1905 [12].

Antti V. Hokkanen ja Sulo Hokkanen olivat osakkaita samassa räätäliliikkeessä Kouvolassa ainakin 1930-luvun alusta – ensimmäinen löytämäni maininta A. V. & S. Hokkasesta on vuodelta 1931 [6] – vuoteen 1939. Tänä vuonna A.V. & S. Hokkanen mainostivat vielä Suomen aliupseeri -julkaisussa [7].

img_0994

Kuusisen uutisissa vuonna 1934 annettiin pieni silmäys Hokkasen vaatturisuvun jäseniin [3].

Kuitenkin Suomen kaupparekisteri -julkaisussa rekisteritunnuksella 89,586 vuonna 1940 ilmoitetaan Sulo Ilmari Hokkasen perustaneen vaatturiliikkeensä Kouvolan kauppalaan [11]. Tänä vuonna voidaan olettaa hänen isänsä jääneen eläkkeelle ja pojan ottaneen ohjat omiin käsiinsä. Sulon liike oli etunenässä siviili- ja sotilaspukimo [12, 13].

Tuomas Hokkanen ja Sulo Hokkanen toimivat molemmat Suomen Vaatturiliikkeenharjoittajain Keskusliiton Kymenlaakson jäsenyhdistyksessä. Vaatturi-lehdessä [4] mainitaan, että 24.2.1944 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan pestiä valittiin jatkamaan T. Hokkanen ja sihteerin S. Hokkanen. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena voi mainita sen, että ”raatimies H. Mäkinen” toimi vuosikokouksen puheenjohtajana ja hänet valittiin myös johtokuntaan keskusliiton asiamieheksi. Artikkeliin hänestä voi tutustua täällä. Samaiseen johtokuntaan valittiin myös A. Teikari, joka on luultavasti sukua jo käsittelemällemme J. Teikarille.

Tuomas Hokkanen toimi ainakin Kuusankoskella ja Kouvolassa. Ensimmäinen löytämäni mainos hänen toiminnastaan löytyy vuoden 1919 Kouvolan Sanomista [8].

Hokkasten vaatekauppa jatkoi radallaan, kun Muotitalo Hokkanen perustettiin vuonna 1955. Liike lakkautettiin vuoden alussa 2016 [12]. Radio Suomi Kotka haastatteli lakkauttamisen tiimoilta Sulo Hokkasen poikaa, kauppaneuvos Ilmari Hokkasta. Haastattelu on kuunneltavissa täällä.

[1] Kouvolan Sanomat, 02.09.1914, nro 35, s.1

[2] Kouvolan Sanomat, 19.10.1910, nro 42, s.1

[3] Kuusisen uutiset, 01.05.1934, nro 36, s. 5

[4] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.03.1944, nro 3, s.12

[5] Kuusisen uutiset, 01.03.1943, nro 1-2, s. 16

[6] Suomen aliupseeri, 01.12.1931, nro 23-24, s. 66

[7] Suomen aliupseeri, 10.11.1939, nro 20, s. 36

[8] Kouvolan Sanomat, 11.11.1919, nro 86, s. 4

[9] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.01.1943, nro 1, s. 14

[10] Etelä-Suomen Sanomat, 26.03.1960, nro 84, s. 11

”Varajäseniksi kunnan metsälautakuntaan edesmenneen Sulo Hokkasen tilalle valittiin majuri Arttur Kalpamaa…”

[11] Suomen kaupparekisteri: virallisen lehden liite, 01.01.1940, nro 20, s. 21

[12] Radio Suomi Kotka: Muotitalo Hokkanen lopettaa vaatteiden vähittäiskaupan. Kirsi Partanen. 15.1.2016. http://areena.yle.fi/1-3255332 (haettu 2.12.2016)

[13] Suomen Sotilas, 30.09.1943, nro 18, s.31

P. Leimeri, Tampere

vaatturitietokanta 1930-luku, 1940-luku, P. Leimeri, Tampere, Vaateliikkeet, Yleinen Jätä kommentti

IMG_7966_n.jpg

Mainos Pohjois-Hämeen Vartiossa vuonna 1942 [1]

Yritys P. Leimeri mainitaan Suomen kaupparekisteri -julkaisun liitteessä numero 7 vuonna 1931. Sen mukaan Tampereen kaupungissa toimiva Paavo Viljam Leimerin osakeyhtiö tekee kauppaa ”naisten ja miesten valmiiden vaatteiden ja hattujen” parissa [2]. Osakeyhtiön hallituksessa toisena jäsenenä, prokurana, on toiminut Sigrid Leimeri [3].

Yritys on toiminut ainakin 1930-1940-luvuilla.

Tunnettuja puhelinnumeroita ja osoitteita

  • 1936: Hämeenkatu 9. Puhelin: 2330 [4]
  • 1939: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 [5]
  • 1948: Kauppakatu 14. Puhelin: 2330 ja 3755 [6]

Niskamerkkejä

IMG_7907

1930-luku

[1] Pohjois-Hämeen Vartio, 1.11.1942, no 11-12

[2] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 7. 01.01.1931.

[3] Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite no 12. 01.01.1933.

[4] Tampereen osoitekalenteri 1936

[5] Tampereen osoitekalenteri 1939

[6] Maaseudun Tulevaisuus, 27.05.1948. No. 57.

Päällystakki, 1930-luku, P. Leimeri, Tampere

vaatturitietokanta 1930-luku, P. Leimeri, Päällystakki, Tampere, Vaateliikkeet, Yleinen Jätä kommentti

Ajoitus: 1930-luku

Kangas: Erittäin paksu, sininen villakangas

Napit: Mustaa massaa, varhaista muovia. Pinnassa erittäin tiheä ja pieni kuviointi

Vuorit: Diagonaaliraitaista kangassekoitetta. Koostumus epäselvä, mahdollisesti osin silkkiä. Pomsisidos?

PALEI.jpg

Hyvin leveät ja massiiviset kauluskäänteet ovat tyypillinen 30-luvun piirre. Tämän takin pystykuosiset liepeet ovat täysin vaakasuorassa. Myös rintataskua harvemmin näkee miesten päällysvaatteissä. Tässä sellainen kuitenkin on ja ajalle tyypilliseen tapaan vinoon leikattuna. Kuva: Marco Melander.

PALEI1.jpg

Takin vyötärö on leikattu istumaan napakasti. Kuva: Marco Melander.

IMG_7907

Takin niskamerkki: P. Leimeri O.Y. Tampere

IMG_7911

Napin sisäkehää koristaa hyvin hienovarainen kuviointi

PALEI2.jpg

IMG_7910

Monissa 1930-luvun päällystakeissa näkee tätä mustaa hihavuorta

IMG_7909

Vuorikankaan koostumus on vielä hieman auki.

Takki, virkapuvun, 1938, Englantilainen Räätälinliike, Turku

vaatturitietokanta 1930-luku, 1938, Englantilainen räätälinliike, Puvuntakki, Turku, Vaatturit, Virkapuku, Yleinen Jätä kommentti

Ajoitus: 19.7.1938

Kangas: Musta kampalankavilla ”diagonaalia”

Napit: Tummat, materiaalista ei varmuutta, mahdollisesti varhaista muovia tai muuta massaa. Koristeltu kruunatulla vaakunalla, jota ympäröi tammiseppele. Turun, Porin ja Ahvenanmaan läänin vaakuna. Lääni lakkautettiin v. 1918. Hihansuissa sama vaakuna, mutta napit on valmistettu eri materiaalista.

Vuorit: Tummaa kangasta, jossa luultavasti silkkiä. Kuosissa diagonaaliraidoitus. Hihavuoret vaaleat, joissa sinistä raitaa kolmen ryhmissä. Kompositio epävarma, sisältäen mahdollisesti puuvillaa.

IMG_7885

Kuosi on tyypillinen ajalle. Onko kyseessä nimismiehen virka- tai juhlapuku? Jos tiedät pukutyypistä enemmän, lähetä meille sähköpostia tai kirjoita viesti kommenttikenttään!

IMG_7886

IMG_7892

IMG_7896

Takki on kuulunut tuomarille, jonka nimi on epäselvä. Tämän tyypin virkapuvun käytöstä ja historiallisesta kontekstista kuulisin mieluusti lisää!

IMG_7888

Erikoisen tästä napista tekee se, että vaakunassa kuvattua lääniä ei ole ollut tämän takin tekohetkellä kahteenkymmeneen vuoteen. Onko napit uusiokäytetty vanhasta takista, vai onko vaatturi käyttänyt ylijäämää?

IMG_7901

Nappi on värjättyä massaa. Kulumista selviää, että materiaali on vaalean rusehtavaa. Napin selkäpuolella nähdään työstöjälkiä.

IMG_7891

Myös nämä uudemmasta materiaalista tehdyt napit on koristeltu samalla vaakunalla.

IMG_7893

IMG_7894

Puku, 1940-luku, A. Karvinen, Helsinki

vaatturitietokanta 1940-luku, A. Karvinen, Helsinki, Puku, Puvuntakki, Vaatturit, Yleinen Jätä kommentti

Ajoitus: 1940-luvun loppu

Kangas: Sininen, linnunsilmäkuosinen kampalankavilla

Napit: Alkuperäiset poistettu, housunnapit mustaa muovia vaatturin nimellä varustettuna

Vuorit: Violettia keinokuitua, luultavasti viskoosia. Hihavuorit vaaleaa viskosia, jossa kolmen ryhmissä mustaa raitaa.

IMG_7941.jpg

Kolminappisessa, avokuosisessa vapaa-ajan puvussa on paikkataskut. Rintatasku on leikattu vinoon, mikä on hyvin tyypillistä 50-lukua edeltävissä vaatteissa. Housut (ei kuvissa) ovat vyötärölenkilliset ja matalavyötäröiset.

IMG_7942

Puvun epämuodollisuutta korostaa paikkataskujen ja avokuosisuuden ohella selässä oleva tamppi. Tampit olivat yleisiä erityisesti urheilu- ja vapaa-ajan puvuissa. Takakappaleisiin tehdyt laskokset antavat käyttäjälle hieman enemmän liikkumavaraa.

IMG_7944

IMG_7945

IMG_7946

Vaatturin tähän pukuun tekemät merkinnät valmistusajasta ja omistajasta ovat kuluneet pois. Läheisen tutkinnan perusteella valmistusaika näyttää olleen 1940-luvun lopulla, kuvasta tätä ei erota.

IMG_7949

Hihan vuorikangas on tänä aikana yleisesti esiintyvää tyyppiä.

IMG_7950

IMG_7948

Puvun housunnapit eroavat puvuntakin napeista lähes aina. Niin myös tämän puvun kohdalla. Napit saattoivat olla nimikoituja valmistajan mukaan. Napeissa saattoi usein olla myös yleisempiä tekstejä, kuten SUOMI tai FOR GENTLEMEN. Nämä napit ovat jotain muovimassaa (mitä?). Housunnappien yleinen materiaali oli eri muovien ohella mustaksi lakeerattu metalli.