Valkokaartilaisen asepuku, 1918

_T0A0736_bw2

Kuvat: Marco Melander. Kabinettikortit: Museovirasto (Historian kuvakokoelma). Konsultointi: Petri Peltola, Panu Korhonen, Aki Piesala. FTIR: Ane Orue-Etxebarria.

Vaatturitietokanta tutkii ja tarkastelee suomalaista pukeutumista 1900-luvun alkupuolelta esinekulttuurin näkökulmasta. Tämä artikkeli esittelee satavuotisen Suomen historiasta harvinaisen vaatekokonaisuuden itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosilta – noin vuodelta 1918. Venäjällä bolshevikkien tekemän lokakuun vallankumouksen jälkimainingeissa Suomi jakautui kahteen leiriin, Saksan tukemiin valkoisiin ja Venäjän tukemiin punaisiin. Äkillisyytensä takia sisällissodan asepuvut olivat molemmin puolin pitkälti siviilivaatteita ja värin tunnustaminen tapahtui usein hihanauhan avulla. Yhtenäisyyden toivossa valkoiset kuitenkin luonnostelivat asepuvun, josta jokainen vaatturi ja pukutehdas teki lopulta oman versionsa. Suuri osa puvuista tehtiin Vaasassa, josta käsin Suomen senaatti toimi. Valkoisen armeijan ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim vahvisti puvun helmikuussa 1918. Toisinaan tähän pukuun voi nähdä viitattavan epävirallisella nimikkeellä M/18, sillä sen voi ajatella olevan ensimmäinen ”itsenäisen Suomen armeijaunivormu”. Tämän termin käyttö saattaa kuitenkin aiheuttaa sekaannusta, sillä samalla nimikkeellä kulkee myös toinen, hieman myöhäisempi sotilaspuku. Varsinaista virallista M/18 -asepukua ei ole olemassa.

Helmi-maaliskuussa 1918 asepuvun vahvistettu malli lähetettiin suojeluskuntapiireille piirroksena, joka oli varsin yksinkertainen, luonnostasoinen hahmotelma. Mallista kulki myös sanallisia ohjeita. Tarkkojen ohjeiden puuttuessa lähes jokaisesta asepuvusta tuli erilainen. Piirroksesta selvisi lähinnä nappien ja taskujen määrä ja malli sekä kauluksen tyyppi.

IMG_4853.jpg

Tämän tyyppiset alkeelliset piirrokset kiersivät asepuvun ohjeina helmi-maaliskuussa 1918.

Tässä artikkelissa tarkasteltavaan valkokaartilaisen asepukuun kuuluu kolme osaa: sarkadiagonaalista valmistetut takki, housut sekä liivi. Jälkimmäisen olemassaolo on varsin erikoista, sillä virallisesti liivi ei kuulunut asepukuun. Puku onkin luultavasti tilattu vaatturilta, jolloin moisen erikoistoiveen saattoi puvun tekijälle esittää. Liivin olemassaolo ja puvun suuri koko saattavat antaa viitteitä asepuvun kantajan korkeammasta asemasta; omistaja on saattanut olla upseeri. Miehistön ja päällystön vaatetus noudatti samaa ohjetta, mikä oli omana aikanaan epätavallista: yleensä esimerkiksi vain upseerien asuissa oli rintataskut.

Asukokonaisuuden kunto on melko hyvä. Koska sitä on säilytetty naftaliinissa, tuholaisvaurioita ei ole. Erityisesti housuissa on kuitenkin varastoinnista johtuvaa epätasaista kellastumista sekä tummentumia ja haalistumia. Puku kuuluu yksityiskokoelmaan.

_T0A0742

Yllä havainnollistava esitys asepuvusta kokonaisuudessaan ajanmukaisine varusteineen. Nahkasäärystimet ja panosvyö ajalta, joista jälkimmäisen tilalla oli ajalla tavallisempi nahkainen, metallisolkinen vyö. Tehdastekoiset siviilivarsikengät ovat 1920-1930-luvulta, mutta pitkälti lähellä aikakauden tyyppiä. Jalkineita valkoinen armeija hankki ainakin Waasan Kenkätehdas O.Y:ltä sekä Hyppösen ja Aaltosen Kenkätehtailta Tampereelta. Päähine on elokuvakäyttöön tehty reproduktio. Lakkeja valmistivat valkoisille ainakin Kurikan lakkitehdas O.Y. ja A. Fredrikson O.Y. Maaliskuussa 1918 annettiin käsky varustaa lakit valkoisella päällyksellä, sillä valkoiset sotilaat olivat ampuneet toisiaan erehdyksessä.

Yllä: eri yritysten lähetyslistoja valkoisen armeijan varusvarikolle.

_T0A0683

Takki on yksirivinen, vaaleanruskeaa sarkaa ja se kiinnitetään kuudella isolla napilla, jotka ovat luu-imitaatiota.  Todennäköisesti useimmiten nappien materiaaleina käytettiin luun sijaan 1910-luvulla yleistä ja edullista kivipähkinää. Kivipähkinänappien raakamateriaali on peräisin Etelä-Amerikasta, mutta itse napit tuotettiin ulkomailta, useimmiten Italiasta tai Saksasta.

Asepukujen materiaalina käytettiin erilaatuisia ja erivärisiä sarkakankaita, vaaleanruskean lisäksi ainakin harmaata. Kangasta toimittivat valkoiselle aatteelle omistautuneet tehtaat, joista tiedetään ainakin Oravais-Fabrik Ab eli Oravaisten tehdas ja Finlaysonin tehdas Tampereella. Lantion paikkataskuja ei ole sijoitettu rintataskujen kanssa samaan linjaan, vaan syrjään lähes keskelle sivusaumoja. Epoletteja eli olkalappuja ei ole.

_T0A0687

Takissa on matala kääntökaulus, joka kiinnitetään kahdella hakasella. Aikakaudelle tyypillisesti paikkarintataskut on leikattu vinoon.

_T0A0696.jpg

Helmikuussa 1918 annetussa ohjeessa asepuvusta käskettiin varustaa kauluksen sisäosa valkoisella, pestäväksi irroitettavalla vuorella. Tässä takissa ei irroitettavaa vuorta ole.

_T0A0693

Taskunkansien vuoritus on tehty tummasta puuvillapalttinasta. Rintataskuissa käytetyt napit eroavat isommista napeista ulkonäöltään ja väritykseltään, mutta ovat infrapunaspektrometrianalyysin perusteella samaa materiaalia eli kivipähkinää, joka tunnetaan nykyään paremmin nimillä corozo tai tagua. 

m18-napit.jpg

Kivipähkinästä tehtyjä nappeja ei työstön ja pintakäsittelyn lisäksi ole käsitelty muilla tavoin, vaan ne ovat lähes puhdasta selluloosaa. Yllä kuvattu FTIR-spektri näyttää viittaavan selluloosapohjaiseen materiaaliin. Spektri poikkeaa huomattavasti muiden mahdollisten materiaalien, kuten selluloosanitraatin (selluloidin) ja selluloosa-asetaatin spektreistä. Vertailunäytteenä käytetyt selluloosapohjaisten pellavan ja puuvillan spektrit ovat yhdenmukaiset nappien spektrin kanssa. Näin tarkasteltuna rajautuvat pois myös kaseiini- tai luunapit, sillä ne ovat proteiinipohjaisia.

_T0A0688

Taskun malli on puolisuunnikkaan muotoinen. Taskunkannessa on voimakkaan kaarrokemainen, muotoiltu syrjä, mikä on yleinen univormuissa ja tunnetaan englanniksi scalloped pocket flap –nimityksellä. Takki on leikattu varsin väljäksi vyötärön ja lantion alueelta tehden siitä lähes A-linjaisen. Hartia-alue on ahdas, mikä oli ajalla yleistä.

_T0A0689

Lantiotaskut ovat tilavat erillisten kiilamaisten kylkien ja pohjan ansiosta. Malli tunnetaan englanniksi nimellä gusset pocket. Tämä ”venyvä” taskumalli oli erityishuomautuksen arvoinen pukua koskevissa ohjeissa.

_T0A0695

Takin hihoissa on upslaakit, tai käänteet, jotka ovat etuosaltaan avonaiset. Samanlaiset hihat on esimerkiksi saksalaisessa, ensimmäisen maailmansodan aikaisessa M15 Feldbluse –kenttätakissa, jota mahdollisesti käytettiin suomalaisen takin esikuvana. Käänteillä ei tietääkseni ole käytännön merkitystä, vaan ne ovat ajan muotioikku. Osassa vuoden 1918 asepukuja saattaa olla myös napilliset hihakiristimet.

_T0A0686

Takin väljyyteen ovat vaikuttaneet kantajan runsaan ruumiinrakenteen ohella myös muut seikat. Vanhoissa valokuvissa nähtävät valkokaartin asepuvut on usein leikattu varsin runsaiksi, mikä helpottaa ainakin liikkumista ja mahdollistaa paksumpien alusvaatteiden käyttämisen sekä puvun kierrättämisen. Helmikuun lopulla annetuissa ohjeissa takin koosta huomautettiin, että sen tuli olla tarpeeksi väljä, että alle mahtuisi villapaita tai takki. Myös saksalaiset M15-takit oli leikattu runsaiksi. Massavalmisteisten pukujen mitat olivat luultavasti erityisen väljäksi leikattuja, jotta puku mahtuisi mahdollisimman monelle. Pukujen massatuotanto ei ollut vielä kunnolla käynnistynyt Suomessa tähän aikaan, eivätkä mittajärjestelmätkään olleet kehittyneet vielä huippuunsa valmisvaatteiden osalta. Pukuja valmistivat mm. Vaasan turkis- ja pukimo O/Y, Vasa Yllevarufabrik A/B sekä Kurikan lakkitehdas ja A. Riihimäki & kumppanit. Tämän lisäksi pukuja tehtiin varastotyönä vaatturiliikkeissä sekä kotityönä. Mallipiirroksen mukaan takin selässä tulisi olla kahdella koristenapilla kiinnitetty tamppi, mutta tätä piirrettä ei takista löydy.

_T0A0697

Takin vuoritus on paksua, harjattua (sekä käytössä harjaantunutta) puuvillakangasta ja siinä on erivärisiä lankoja, jotka muodostavat kukonaskel-tyyppisen ruutukuvioinnin. Hihavuoret ovat puuvillasatiinia ja ne on joko paikattu tai vahvistettu hihansuista puuvillapalttinalla. Taskupussi tummanharmaata puuvillasertinkiä.

_T0A0698

_T0A0699

_T0A0701

Liivi on seitsennappinen, yksirivinen ja nelitaskuinen.  Taskunsuiden kulmat on muodinmukaisesti pyöristetty. Nappien vihreä väritys poikkeaa takista, mutta materiaali on samaa. Kuvasta katsottuna oikeassa rintataskussa oli säilynyt pieni mysteeri ajalta: käsinkirjoitettu paperilappu!

_T0A0833.jpg

Lappuun on kirjoitetttu helsinkiläisten yritysten nimiä ja osoitteita, joista useimmat ovat nimen perusteella sähköalaan liittyviä.

_T0A0835

Lapun toisella puolella on lista lomakkeista ja niiden määristä. Osa tekstistä on kirjoitettu suomeksi, mutta tekstistä saa sen käsityksen, että kirjoittaja on ollut äidinkieleltään ruotsinkielinen: ”Lomake B, 2 st, finska.” 

Lomakkeet saattavat liittyä Suomen asetuskokoelmaan, josta on olemassa suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Asetuskokoelman lomakkeet A-D ovat tuloilmoitukseen liittyviä. Tästä huolimatta paperilappu on yhä arvoitus: kuka sen kirjoitti ja miksi?

1978.jpeg

Suomen asetuskokoelma vuodelta 1919

_T0A0706

Vuorikankaana on käytetty hihavuorikangasta. Povitaskun kanteen on luultavasti käytetty samaa kaavaa, mitä takin paikkataskuihinkin.

_T0A0707

Taskupussi on tummanharmaata, liistattua sertinkiä. Liistaus tarkoittaa kankaan kutomisprosessin vaihetta, missä loimilanka liisteröidään. Liistauksen ansiosta lankojen vetolujuus lisääntyy. Lopullinen kangas on tällöin myös jäykempää, paksumpaa ja painavampaa. Sertinki on erityisesti taskuihin tarkoitettu kangas, jolta vaaditaan tavallista kovempaa tuntua ja kestävyyttä, ja siksi erityisesti 1900-luvun alkupuolella sertingin valmistamiseen käytettiin runsaasti liisteriä.

_T0A0703

Liivin selkään on käytetty vahvaa, vaaleanruskeaa puuvillapalttinaa.

_T0A0709_housut

Housujen leikkauksessa ei ole tehty mitään epätavanomaista. Housut neuvottiin helmikuun lopulla 1918 varustamaan napeilla tai hakasilla saappaisiin kiinnitystä varten – esimerkiksi tätä piirrettä ei tämän puvun housuissa ole. Olkainten napit on sijoitettu housunkauluksen ulkopuolelle, mikä oli tyypillistä aikana, jolloin vyöt olivat housunkannattimina harvinainen valinta. Housut ovat kärsineet jonkin verran varastoinnista: reisistä alaspäin kangas on kellastunut. Asepuvun housuja käytettiin saappaiden, varsikenkien sekä nahkaisten tahi kankaisten, niin sanottujen rättisäärystimien kanssa.  Kuvat alla: Museovirasto, Historian kokoelma.

M012_HK10000_6782

Lapikkaat

M012_HK10000_6774

Varsikengät

M012_HK10000_2561

Rättisäärystimet

_T0A0714

Housujen takaosassa on kiristystamppi, joka on ommeltu kiinni sivusaumoihin. Erilliset puuvillaiset lenkit pitävät kiristimen paikallaan. Housunkauluksessa on takaosassaan niin sanottu fishtail back eli kalanpyrstöselus, joka mahdollistaa paremman istuvuuden selän alueelta, kun housut on leikattu korkeavyötäröisiksi. Kaikki housut leikattiin vielä 1900-luvun alussa korkeammiksi selän, kuin vatsan puolelta. Housujen istuinosassa nähtävä leikkaus on vahvistus (tai paikkaus) samalla kankaalla. Rakenne ei kuitenkaan ole erityisesti tavanomaista leikkausta vahvempi, sillä kangaskerroksia on vain yksi, mikä saattaa viitata kuluneen osan paikkaukseen.

_T0A0711 copy (1).jpg

Myös housuntaskut on koristeltu takin kanssa samaan tyyliin. Tämä koristelutapa ei rajoittunut pelkästään virkapukuihin tai univormuihin, vaan sitä käytettiin myös siviilivaatteissa.

_T0A0717

Housujen rakenteiden vuoraus edestä. Housunkauluksen tukikankaana on käytetty säkkikangasta.

_T0A0721

Housujen rakenteiden vuoraus takaa, jossa näkyy myös paikkavahvistus. Alla olevasta kuvasta selviää edellä mainittu housujen leikkaus, jossa housut nousevat selän puolelta korkeammalle.

_T0A0720


Lähteet:

Kansallisarkisto. Mm. Pääintendenttuurin kirjeenvaihto.

Kansalliskirjasto. Linkki.

Mattila, Jukka I. Mannerheimin valkoisen armeijan sotilaspuvut. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, julkaisusarja 2, no. 15. Helsinki: Edita. 2009.

Roudasmaa, Stig. “Sotilasvirkapuvut vuonna 1918.” Sotahistoriallinen aikakauskirja, vol. 5, 1986, s. 29–102. Linkki.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s