A. V. & S. Hokkanen, Kouvola

img_0991

Kouvolan Sanomat, 02.09.1914 [1]

img_1006

A.V. Hokkasen nekrologi Vaatturi-lehdessä vuonna 1943 [9]

Antti Vilhelm Hokkanen (4.11.1882–9.1.1943) oli Kouvolassa toiminut räätäli. Hänen veljensä Tuomas Hokkanen (7.8.1895–?) ja poikansa Sulo Hokkanen (?–1960) toimivat myös alalla, joista jälkimmäinen jatkoi isänsä liikettä yksin tämän jäätyä eläkkeelle. Antti V. Hokkanen menehtyi sydänhalvaukseen vuonna 1943 [3, 5, 10]. Antti Vilhelm Hokkanen perusti liikkeensä Kouvolaan v. 1905 [12].

Antti V. Hokkanen ja Sulo Hokkanen olivat osakkaita samassa räätäliliikkeessä Kouvolassa ainakin 1930-luvun alusta – ensimmäinen löytämäni maininta A. V. & S. Hokkasesta on vuodelta 1931 [6] – vuoteen 1939. Tänä vuonna A.V. & S. Hokkanen mainostivat vielä Suomen aliupseeri -julkaisussa [7].

img_0994

Kuusisen uutisissa vuonna 1934 annettiin pieni silmäys Hokkasen vaatturisuvun jäseniin [3].

Kuitenkin Suomen kaupparekisteri -julkaisussa rekisteritunnuksella 89,586 vuonna 1940 ilmoitetaan Sulo Ilmari Hokkasen perustaneen vaatturiliikkeensä Kouvolan kauppalaan [11]. Tänä vuonna voidaan olettaa hänen isänsä jääneen eläkkeelle ja pojan ottaneen ohjat omiin käsiinsä. Sulon liike oli etunenässä siviili- ja sotilaspukimo [12, 13].

Tuomas Hokkanen ja Sulo Hokkanen toimivat molemmat Suomen Vaatturiliikkeenharjoittajain Keskusliiton Kymenlaakson jäsenyhdistyksessä. Vaatturi-lehdessä [4] mainitaan, että 24.2.1944 pidetyssä vuosikokouksessa yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan pestiä valittiin jatkamaan T. Hokkanen ja sihteerin S. Hokkanen. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena voi mainita sen, että ”raatimies H. Mäkinen” toimi vuosikokouksen puheenjohtajana ja hänet valittiin myös johtokuntaan keskusliiton asiamieheksi. Artikkeliin hänestä voi tutustua täällä. Samaiseen johtokuntaan valittiin myös A. Teikari, joka on luultavasti sukua jo käsittelemällemme J. Teikarille.

Tuomas Hokkanen toimi ainakin Kuusankoskella ja Kouvolassa. Ensimmäinen löytämäni mainos hänen toiminnastaan löytyy vuoden 1919 Kouvolan Sanomista [8].

Hokkasten vaatekauppa jatkoi radallaan, kun Muotitalo Hokkanen perustettiin vuonna 1955. Liike lakkautettiin vuoden alussa 2016 [12]. Radio Suomi Kotka haastatteli lakkauttamisen tiimoilta Sulo Hokkasen poikaa, kauppaneuvos Ilmari Hokkasta. Haastattelu on kuunneltavissa täällä.


[1] Kouvolan Sanomat, 02.09.1914, nro 35, s.1

[2] Kouvolan Sanomat, 19.10.1910, nro 42, s.1

[3] Kuusisen uutiset, 01.05.1934, nro 36, s. 5

[4] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.03.1944, nro 3, s.12

[5] Kuusisen uutiset, 01.03.1943, nro 1-2, s. 16

[6] Suomen aliupseeri, 01.12.1931, nro 23-24, s. 66

[7] Suomen aliupseeri, 10.11.1939, nro 20, s. 36

[8] Kouvolan Sanomat, 11.11.1919, nro 86, s. 4

[9] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.01.1943, nro 1, s. 14

[10] Etelä-Suomen Sanomat, 26.03.1960, nro 84, s. 11

”Varajäseniksi kunnan metsälautakuntaan edesmenneen Sulo Hokkasen tilalle valittiin majuri Arttur Kalpamaa…”

[11] Suomen kaupparekisteri: virallisen lehden liite, 01.01.1940, nro 20, s. 21

[12] Radio Suomi Kotka: Muotitalo Hokkanen lopettaa vaatteiden vähittäiskaupan. Kirsi Partanen. 15.1.2016. http://areena.yle.fi/1-3255332 (haettu 2.12.2016)

[13] Suomen Sotilas, 30.09.1943, nro 18, s.31

Takki, virkapuvun, 1938, Englantilainen Räätälinliike, Turku

Ajoitus: 19.7.1938

Kangas: Musta kampalankavilla ”diagonaalia”

Napit: Tummat, materiaalista ei varmuutta, mahdollisesti varhaista muovia tai muuta massaa. Koristeltu kruunatulla vaakunalla, jota ympäröi tammiseppele. Turun, Porin ja Ahvenanmaan läänin vaakuna. Lääni lakkautettiin v. 1918. Hihansuissa sama vaakuna, mutta napit on valmistettu eri materiaalista.

Vuorit: Tummaa kangasta, jossa luultavasti silkkiä. Kuosissa diagonaaliraidoitus. Hihavuoret vaaleat, joissa sinistä raitaa kolmen ryhmissä. Kompositio epävarma, sisältäen mahdollisesti puuvillaa.

IMG_7885

Kuosi on tyypillinen ajalle. Onko kyseessä nimismiehen virka- tai juhlapuku? Jos tiedät pukutyypistä enemmän, lähetä meille sähköpostia tai kirjoita viesti kommenttikenttään!

IMG_7886

IMG_7892

IMG_7896

Takki on kuulunut tuomarille, jonka nimi on epäselvä. Tämän tyypin virkapuvun käytöstä ja historiallisesta kontekstista kuulisin mieluusti lisää!

IMG_7888

Erikoisen tästä napista tekee se, että vaakunassa kuvattua lääniä ei ole ollut tämän takin tekohetkellä kahteenkymmeneen vuoteen. Onko napit uusiokäytetty vanhasta takista, vai onko vaatturi käyttänyt ylijäämää?

IMG_7901

Nappi on värjättyä massaa. Kulumista selviää, että materiaali on vaalean rusehtavaa. Napin selkäpuolella nähdään työstöjälkiä.

IMG_7891

Myös nämä uudemmasta materiaalista tehdyt napit on koristeltu samalla vaakunalla.

IMG_7893

IMG_7894

Puku, 1940-luku, A. Karvinen, Helsinki

Ajoitus: 1940-luvun loppu

Kangas: Sininen, linnunsilmäkuosinen kampalankavilla

Napit: Alkuperäiset poistettu, housunnapit mustaa muovia vaatturin nimellä varustettuna

Vuorit: Violettia keinokuitua, luultavasti viskoosia. Hihavuorit vaaleaa viskosia, jossa kolmen ryhmissä mustaa raitaa.

IMG_7941.jpg

Kolminappisessa, avokuosisessa vapaa-ajan puvussa on paikkataskut. Rintatasku on leikattu vinoon, mikä on hyvin tyypillistä 50-lukua edeltävissä vaatteissa. Housut (ei kuvissa) ovat vyötärölenkilliset ja matalavyötäröiset.

IMG_7942

Puvun epämuodollisuutta korostaa paikkataskujen ja avokuosisuuden ohella selässä oleva tamppi. Tampit olivat yleisiä erityisesti urheilu- ja vapaa-ajan puvuissa. Takakappaleisiin tehdyt laskokset antavat käyttäjälle hieman enemmän liikkumavaraa.

IMG_7944

IMG_7945

IMG_7946

Vaatturin tähän pukuun tekemät merkinnät valmistusajasta ja omistajasta ovat kuluneet pois. Läheisen tutkinnan perusteella valmistusaika näyttää olleen 1940-luvun lopulla, kuvasta tätä ei erota.

IMG_7949

Hihan vuorikangas on tänä aikana yleisesti esiintyvää tyyppiä.

IMG_7950

IMG_7948

Puvun housunnapit eroavat puvuntakin napeista lähes aina. Niin myös tämän puvun kohdalla. Napit saattoivat olla nimikoituja valmistajan mukaan. Napeissa saattoi usein olla myös yleisempiä tekstejä, kuten SUOMI tai FOR GENTLEMEN. Nämä napit ovat jotain muovimassaa (mitä?). Housunnappien yleinen materiaali oli eri muovien ohella mustaksi lakeerattu metalli.

L. Eskola, Turku

Leskola1889.jpeg

L. Eskola julistettiin räätälimestariksi Turussa, 20.8.1889 [1]


L.Eskola1894

Eskola siirtyy toimimasta lainatulta, R. Janssonin toiminimeltä, omalle toiminimelleen. v. 1894 [4]

Lauri Eskola oli Turussa toiminut räätälimestari. Eskola saavutti mestarin nimikkeen vuonna 1889. Vuodesta 1890 tämä harjoitti toiminimellä R. Janssonin räätäliliike ja aloitti omalla nimellään toimimisen vuonna 1894. Tämä liike aloitti toimintansa uudessa osoitteessa Iso Hämeenkatu 22. Omaa liikettään Eskola ehti pitää 18 vuotta.

Registeringstidning för varumärken -julkaisussa vuonna 1912 ilmoitetaan räätälimestari L. Eskolan kuolemasta. Ilmoituksen mukaan liikettä jatkoi vainajan leski Augusta Eskola, eikä toiminimeä muutettu toiseksi. Muutos toiminimeen tapahtui kuitenkin vuonna 1918 kun leikkaajana liikkeessä vuodesta 1905 toiminut Gustaf Emil Lindgren osti Eskolan räätälilikkeen ja muutti sen nimen muotoon L. Eskolan jälk. Räätälinliike, omist. G. Lindgren. Vaatturi-lehden mukaan Lindgren oli jo toiminut liikkeen hoitajana Eskolan poismenosta lukien [6,7,8]. Yrityksen nimi oli virallisesti yllä mainittu, mutta mainoksissa yritys käytti myös muotoa L. Eskola (Omist. Emil. Lindgren). 

Vuonna 1890 Lauri Eskola otti osaa varsin koomiseen kinasteluun toisen vaatturin kanssa paikallisessa Aura-lehdessä. Lounas-niminen lehti keräsi mielipidekirjoitukset ja vastineet yhteen ja kuvasi koko tapahtumaa sanoilla sota rauhan aikana ja saksimiehet tukkanuottasilla. Voit lukea jutun alta. Olen käsitellyt kuvaa helpottaakseni luettavuutta. Klikkaa suurentaaksesi.

L.Eskola.Rasanen.kina

Turkulaiset räätälit kinastelivat ”parhaimman räätälin” tittelin käyttämisestä vuonna 1890 [5]


L.Eskola1897

1897 [3]

L. Eskolan liike oli Turun vuoden 1920 räätälilakon keskiössä. Uusi Aura -lehdessä helmikuussa 1920 uutisoitiin orastavasta räätälien lakosta. Turkulaisissa räätälilikkeissä työskentelevät räätälit sanoivat työsopimuksensa irti työnantajien torpattua räätälien 100 prosentin palkankorotusvaatimuksen. Eskolan liikkeessä tapahtui samoihin aikoihin sopimuksenvastainen työntekijöiden irtisanoutuminen, johon otti osaa yli puolet työntekijöistä. Työnantajat linjasivat, että laiton massairtisanoutuminen tulisi perua ennen palkkaneuvotteluja. Yleinen räätälilakko alkoi 11.6.1920. Lakkolaisten vaatimuksena oli 200 prosentin korotus entisiin palkkoihin. Työnantajien aikaisemmin lähettämään kirjelmään, jossa tarjottiin työntekijöille 50 prosentin palkankorotusta, torjuttiin. Lakko päättyi lähes kahta viikkoa myöhemmin, 22.6.1920. Räätälityöntekijät suostuivat lopulta työnantajien ehdotukseen 100 prosentin korotuksesta  [9–14].

IMG_1134 (1).jpg

Eskolan liikkeen jatkajan, Emil Lindgrenin, onnittelukirjoitus Vaatturi-lehdessä vuonna 1931 [8]

Tunnettuja asiakkaita

  • konsuli Alfred Jacobsson, Turku (1841–1931) [20]
  • Gustaf Wilhelm Wilén, Turku (1835–1919) [20]

Tunnettuja osoitteita ja puhelinnumeroja:

  • 1894: Iso Hämeenkatu 22 [4]
  • 1899: Iso Hämeenkatu 18 [15]
  • 1904: Aurakatu 5 [19]
  • 1911: Venäjänkirkkokatu 23 [16]
  • 1927-1939: Yliopistonkatu 23 [17, 18]

Puhelinnumero on ollut tänä aikana tiedettävästi sama: 570

Tunnettuja povimerkkejä:

IMG_7858

Smokkitakki v. 1926

Tunnettuja niskamerkkejä:

img_1083

Frakkitakki, arviolta 1918–1920


[1] Sanomia Turusta, 21.08.1889, nr. 194, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/412661/articles/1852664#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[2] Uusi Aura, 06.11.1910, nr. 258A, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803949/articles/1852658#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[3] Uusi Aura, 19.12.1897, nr. 294, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/743220/articles/1852659#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[4] Aura, 05.06.1894, nr. 64, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/711279/articles/1852663#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[5] Lounas, 19.12.1890, nr. 98, s. 3
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/123187#?page=3
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[6] Registeringstidning för varumärken, 01.01.1912, nro 482, s. 2

[7] Kauppalehden protestilista, 01.01.1918, nro 34, s. 7

[8] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.05.1931, nro 5, s. 7

[9] Uusi Aura, 24.2.1920, nro 53, s. 2

[10] Uusi Suomi, 26.2.1920, nro 47, s. 6

[11] Uusi Aura, 2.3.1920, nro 27, s. 6

[12] Uusi Aura, 12.6.1920, nro. 69, s. 3

[13] Uusi Aura, 11.6.1920, nro. 150, s. 3

[14] Uusi Aura, 23.6.1920, nro. 160, s. 2

[15] Adresskalender för Åbo stad, 1899, s. 146

[16] Tidning för handtverk och industri, 17.10.1911, nro. 10, s. 32

[17] Käsityö- ja teollisuuslehti, 1.3.1927, nro. 3, s. 8

[18] Vaatturi, 1.7.1939, nro. 7, s. 14

[19] Uusi Aura, 25.8.1904, nro 196, s. 1

[20] Brunow-Ruola, Marjo. 2001. Hélenè ja Augusta, Porvariston elämää Turussa 1870–1920. Keuruu: Otava. s. 53.

Takki, smokin, 1926, L. Eskola, Turku

Ajoitus: 9.10.1926

Kangas: Musta villabarathea, käänteet mustaa silkkisatiinia

Napit: Mustaa kirjottua silkkiä, hihansuissa eri kuvio

Vuorit: Mustaa kuosiinkudottua raitaa, luultavasti silkkiä. Hihavuorit erittäin hienoa puuvillasatiinia, joissa mustaa raitaa kolmen ryhmissä.

IMG_7859.jpg

Takissa on 1920-luvun puolivälille tyypillinen avo- ja pystykuosin välistä oleva kaulusmalli. Suhteellisen kapeat ja pitkät liepeet, jotka eivät ole dramaattiset (kuten 30-luvulla) vaan elegantin sirot. Huomaa, että kaulusten kärjetkin ovat pyöristetyt.

IMG_7853

Tyypilliseen tapaan takissa ei ole halkioita. 

IMG_7858.jpg

IMG_7854

IMG_7855

IMG_7856

IMG_7857

IMG_7868.jpg

Vinossa oleva rintatasku on hienovaraisesti leikattu pyörein reunoin. Usein nähty detalji 1910- ja 1920-lukujen takeissa.

IMG_7870.jpg

Ajalle tyypillinen läpätön lantiotasku.

Takki, smokin, 1935, H. Mäkinen, Hamina

Ajoitus: 21.12.1935

Kangas: Musta villabarathea, silkkisatiinikäänteet

Napit: Mustat, muovia tai muuta massaa (?)

Vuorit: Mustaa kangasta, jossa kuosiinkudottua raitaa. Silkkiä, asetaattia tai viskoosia (?). Hihavuorit puuvillaa, jossa sinimusta raidoitus.

IMG_7843

Leveät käänteet terävin kärjin on tyypillinen kaulusmalli tälle ajalle. Kolmiomaiset käänteet on leikattu niin, että yhdessä ne muodostavat isomman kolmion rintakehän keskelle.

IMG_7850

Ei halkiota.

IMG_7845

IMG_7848

IMG_7844

IMG_7846

IMG_7851

 

J. Teikari, Kouvola

IMG_7706.jpg

Jooseppi Teikarin 50:n ikävuoden kunniaksi kirjoitettu juttu Kuusisen uutisissa v. 1935 [5]

Kouvolassa pidempään toiminut J. Teikari mainitaan aloittaneen – tai ainakin rekisteröineen – vaatturiliikkeensä Registeringstidning för varumärken -julkaisussa vuonna 1914 [1]. 

Teikari mainosti eri lehdissä 1930-luvulla, esimerkkeinä Suomen Poliisilehti [2] ja Hakkapeliitta-lehti [3]. Hän erikoistui mainosten perusteella siviilivaatetuksen ohella myös virkapukujen ja univormujen valmistukseen.

Teikari mainitaan myös vuoden 1920 Vaatturi-lehdessä [4].

J. Teikarin liikkeen puhelinnumero oli Kouvolassa vuonna 1936, 10. [3]

Tunnettuja niskamerkkejä:

IMG_7687

Arviolta n. 1920-luvun alkupuolen smokkitakista löytyvä merkki

SATEI_niska.jpg

Smokkitakista vuodelta 1929

Povilätkiä:

satei_povi

Smokkitakki


[1] Registeringstidning för varumärken, 01.01.1914, nr. 562, s. 63

[2] Suomen poliisilehti, 30.09.1933, nr. 18, s. s35

[3] Hakkapeliitta, 24.11.1936, nr. 47, s.30

[4] Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja, 01.10.1920, nr. 10, s. 10

[5] Kuusisen uutiset, 01.04.1935, nr. 44, s.14 

 

Emil W. Helenius, Viipuri

emilhelenius.jpeg

1888 [3]

W. Helenius toimi Viipurissa ainakin vuosina 1887–1898 [1]. Hänen poikansa jatkoi liikettä v. 1899 isänsä menehdyttyä [2]. Sukupolvenvaihdoksen johdosta liikkeen nimi muuttui muotoon Emil W. Helenius. Emil oli ilmeisesti kouluttautunut leikkaajaksi Lontoon West-Endissä [4].

Emil. W. Heleniuksen toimiaika oli vähintään vuosina 1899–1914 (loppuvuosi, ks. kuva alla). Emil mainosti vaatturityötään Wiborgs Nyheterissä ainakin vielä vuonna 1903 [5]. 

Emil W. Helenius on toiminut ainakin seuraavissa osoitteissa:

  • 1899 Torkkelinkatu 4 (Torkelsgatan) [2] 
  • 1903 Aleksanterinkatu 12 (Alexandersgatan) [5]
emilhelenius1899.jpeg

1899 [2]

Povitaskumerkki:

IMG_7696

T.J. Tainiolle tehty saketintakki v. 1914

[1] Östra Finland, 23.08.1887, nr. 193A, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487187/articles/1842625#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[2] Wiborgs Nyheter, 01.05.1899, nr. 24, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/600081/articles/1842626#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[3] Östra Finland, 31.08.1888, nr. 203, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/489399/articles/1840637#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[4] Wiborgsbladet, 18.09.1898, nr. 216, s. 2
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/592038/articles/1842627#?page=2
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[5] Wiborgs Nyheter, 21.12.1903, nr. 296, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/808106/articles/1842628#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

S. Ammunet, Turku

11621322ammunet.jpeg

1886 [1]

IMG_7978 copy.jpg

Mainos vuodelta 1897 [8]

Sammunet.jpeg

1905 [2]

11621323.jpeg

1909 [3]

Samuli Ammunet (s. 17.4.1861, Temmes. k. 2.10.1932, Turku) oli Turussa toiminut vaatturimestari.  Ammunet toimi Turussa vuosina 1886-1918, jolloin hänellä oli oma liike. Tätä ennen hän oli vaatturinopissa Oulussa M. Timosen liikkeessä. Kisällivuosinaan Samuli Ammunet työskenteli Pietarissa, Oulussa ja lopulta Turussa, missä tämä toimi August Bergin liikkeessä ennen oman liikkeensä perustamista [1,7, 9]. Mestarinkirjan Samuli Ammunet sai helmikuussa 1890.

Liike on sijainnut ainakin seuraavissa osoitteissa:

  • 1891 Läntinen Rantakatu 15 (Vestra Strandgatan) [4]
  • 1891 Linnakatu 16 (Slottsgatan) [4]
  • 1894 Linnakatu 18 [5]
  • 1897 Venäjän kirkkokatu 32 (Ryska kyrkogatan) [8]
  • 1900 Venäjän Kirkkokatu 28 (Ryska kyrkogatan) [6]
  • 1910 Venäjän Kirkkokatu 22 (Ryska kyrkogatan) [7]

Ammunet on mainosten perusteella valmistanut etenkin uniformuja ja päällysvaatteita.

Tiedettyjä puhelinnumeroita on vain yksi: 2 39.

11621539.jpeg

1891 [4]

Niskamerkki:

IMG_7681

Takissa, joka arviolta n. 1900-1910


[1] Åbo Underrättelser, 23.09.1886, nr. 258, s. 2 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/130217/articles/1840635#?page=2
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[2] Åbo Underrättelser, 30.04.1905, nr. 115A, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/776331/articles/1840634#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[3] Åbo Underrättelser, 11.04.1909, nr. 98, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/750147/articles/1840636#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[4] Åbo Underrättelser, 21.09.1891, nr. 256, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/545083/articles/1842621#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[5] Åbo Underrättelser, 18.12.1894, nr. 344, s. 1
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/573073/articles/1842622#?page=1
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[6] Åbo Underrättelser, 25.11.1900, nr. 322, s. 4
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/547697/articles/1842623#?page=4
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[7] Åbo Underrättelser, 11.12.1910, nr. 338, s. 14
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/761824/articles/1842624#?page=14
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

[8] Addresskalender för Abo stad, 1897. s.6.

[9] Vaatturi. 1932. no. 11.

Takki, irtotakki, 1950-luku, Pukimo T. Järkkä, Helsinki

Kaksirivinen, kaksinappinen. Lovikaulukset. Kaksi läpällistä lantiotaskua.

”Kotikutoinen” vihreä villakangas.

Napit ruskeaa muovia, luujäljitelmää. Nelireikäiset.

Hihavuorit harmaata, paksua puuvillasatiinia, joka osin luultavasti viskoosia.

IMG_7648

IMG_7650.jpg

IMG_7652.jpg

IMG_7651.jpg